Aineistot (yhteensä 345)

  • Aihe on tarkasti "kirjailijat "

Emma Haanpää, os. Hyvärinen.

1827
Erhetyksen waikutus elli lapsen murha on kertomus nuoren ja viattoman Teresian lankeemuksesta. Tällä kirjallaan kirjailija tahtoi taistella "sitä julmaa ja kauhistavaa murhan syndiä vastaan, johon moni sala-wuoteuteen horjahtanut onneton nainen on…

1951
Erkki Reenpää Pentti Haanpään vieraana kesällä 1951.

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

1818
Jaakko Juteinin kirjoittama Försök till utredande af finska språkets grammatik (Suomen kieliopin selittämisen koe) ilmestyi Viipurissa vuonna 1818. Kielioppinsa esipuheessa Juteini korostaa sitä, että suomen kielen murteiden pohjalta on muodostettava…

Haanpään sukua Nivalan talossa.

1940
Haanpään sukua vuonna 1940 Piippolan Leskelässä.

1869
Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio…

1950-luku
Aili ja Elsa Haanpää sekä Lyyli ja Terttu Marttinen Haaparannalla 1950-luvulla.

1888
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan…

1890
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän…

1930-luku
Hannes Haanpää oli Ivalon Osuuskaupan johtaja 1930-luvun lopulla.

1935
Heidi, Martti ja Suoma Kauranen vuonna 1935. Heidi Kauranen (os. Haanpää) oli Pentti Haanpään sisko.

1930-luku
Hemmi Jarva, Hanna Lundberg, Eeva ja Oskari Haanpää 1930-luvulla.

1820
Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun…

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

1845
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

1887
1800-luvun lopulla oli vielä laillista ja tavallistakin, että orvoksi jääneet lapset myytiin ns. vaivaishuutokaupassa. Kunta maksoi huutolaisen ottajalle pienen rahasumman, ja se joka tyytyi pienimpään korvaukseen sai hänet taloonsa. Hahnssonin…

1819
Jaakko Juteinin Huwitus-Sanomia on varhainen vitsikirja, jossa kirjoittaja tuo esiin myös 1800-luvun alun yhteiskunnan epäkohtia ja eriarvoisuutta. ”Kirkko-herra sai lehmän ja otti ruumiin saarna-palkan emännän kuoleman jälkeen, – käski kuitenkin…

Irja Haanpää poikiensa Osmon ja Maunon kanssa.

1959
Irja Rouvinen ja Lyyli Marttinen kesällä 1959 Korpelaisessa.

Pankinjohtaja Juho Haanpää, kirjailija Pentti Haanpään setä.

1920-luku
J. V. Haanpää, pankinjohtaja, Mikko Haanpään veli ja Pentti Haanpään setä.

1891
Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun…

Pentti Haanpään isoisä Jaakko Keckman ja hänen sisarensa.

Valtiopäivämies, Myllymäen isäntä ja tilanhoitaja Juho eli Johannes Haanpää (1836-1920) oli Pentti Haanpään isoisä.

1891
Theodolinda Hahnssonin kertomus Joululahjat ilmestyi vuonna 1891 Edlundin kustantamana.

1947
Lyyli, Terttu ja Paavo Marttinen ja Pentti, Aili ja Elsa Haanpää juhannuksena 1947.

1935
Jussi ja Anna-Liisa Haanpää sekä Erkki Keinänen Sepäntalon pihassa vuonna 1935.

1900-luku
Kaivosmiehiä Amerikassa. Birger Haanpää, Pentti Haanpään setä, on seitsemäs vasemmalta.

1960-luku
Kalle Haanpää ja Mikko Tinkala 1960-luvulla Oulussa.

1960-luku
Kalle Haanpää, Mikko Tinkala ja Paavo Marttinen Oulussa Merikosken padolla 1960-luvulla.

1920-luku
Kalle Keckman, Pentti Haanpään eno.

1954
Kalle Keckman ja Pentti Haanpään sisarukset puolisoineen vuoona 1954.

1954
Mikko, Aili, Pentti ja Elsa Haanpää sekä Kalle Keckman Piippolan Leskelässä vuonna 1954. Kalle Keckman oli Pentti Haanpään eno.

Kalle Keckmanin talo Haapavedellä. Kalle Keckman oli Pentti Haanpään eno.

Esittely Kasimir Leinon elämänvaiheista. Teksti on koottu Kajaanin kaupunginkirjaston aiemmin julkaisemalta Kasimir Leino -verkkosivustolta.

2005
Mauri Perkonojan kirjoituksia. Kopioitu alkuperäisistä konekirjoitusliuskoista ja sidotettu yhteen.

Avainsanat:

1953
Kesänviettoa Korpelaisessa Lamujärvellä.

1950-luku
Aili ja Elsa Haanpää Terttu Marttisen kanssa Korpelaisessa 1950-luvulla.

1953
Pentti Haanpää ja Sylvi Kekkonen salonkivaunussa. Kuva on Kiinan matkalta vuonna 1953.
 
Koneluettavat metatiedot: