Aineistot (yhteensä 49)

  • Aihe on tarkasti "kirjastorakennukset"

1923
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887…

n. 1880-1914.
Pehr Fredric von Rettig (1843 Gävle, Ruotsi – 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig…

Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta…

1950-luku
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin…

1930-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti entiseen ortodoksiseen sotilaskirkkoon vuonna 1924. Ennen muuttoa rakennus kävi läpi valtavan muodonmuutoksen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Kaikki kirkkorakennukseen viittaavat piirteet…

1930-luku
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun…

1920-luku
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko päätettiin muuttaa kirjastorakennukseksi, kun kirkko itsenäistymisen jälkeen muistutti kaupunkilaisia ikävällä tavalla Venäjän vallan ajasta. Arkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaisesti ortodoksikirkko…

1920-luku
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen…

1950-luku
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli…

1920-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin…

1930-luku
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen…

1990-luku
Härkämäen lähikirjasto perustettiin Härkämäen lähiöön, kerrostalojen keskelle 1981. Kirjasto lakkautettiin 2008.

Hirvensalon kirjasto sijaitsee Hirvensalon saarella. Kirjasto jatkaa pitkiä perinteitä, sillä kirjastotoiminnan voi katsoa alkaneen jo vuonna 1897 nuorisoseuran toimesta, kun saarelle perustettiin lukutupa. Kunnalliseksi kirjasto muuttui vuonna…

Ilpoisten kirjasto rakennettiin Ilpoisten lähiöön 1976. Kirjasto on edelleen toiminnassa.

1924-1926
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä…

Lapsia lukemassa Turun kaupunginkirjaston lukusalissa n. 1903-1914. Tuona aikan lasten lukusali sijaitsi rakennuksen Linnankadun puoleisessa kulmassa. 1914 uudistusten jälkeen lasten lukusali siirrettiin Rantakadun puoleiseen kulmaukseen.

Lausteen kirjasto sijaitsee Lausteen lähiössä ja se perustettiin 1976. Kirjasto rakennettiin samaan yhteyteen Lausteen alakoulun kanssa. Kirjasto on edelleen toiminnassa.

Moision kirjasto toimi samassa rakennuksessa Moision alakoulun kanssa. Kirjaston käytössä oli 63 neliötä. Kirjasto lakkautettiin 2014.

1992
V. 1991 valmistuneen kirjastorakennuksen myötä kirjaston tilat moninkertaistuivat. Kirjastosali työtiloineen on 420 m2 ja galleriatila 60 m2.

2011, 2012 (neljä kuvaa), 2013
Kirjaston pihaa uudistetiin, ruusupensaat otettiin pois ja tilalle istutettiin erilaisia pensaita ja nurmikkoa.
Kuvat ennen jä jälkeen.

2012 (kaksi kuvaa), 2013, 2015, 2017
Kirjastosaliin on vuosien aikana lisätty kirjahyllyjä ja esittelytelineitä sekä aineistoa on järjestelty asiakasystävällisemmäksi.

Nuorten alueelle hankittiin uusi sohva.

Kirjaston asiakaspalvelutiski vaihdettiin uuteen, kevyempään, sähköiseen…

2010 (kaksi kuvaa), 2012 (kaksi kuvaa), 2017 (kaksi kuvaa)

1991
V. 1991 valmisteilla oleva kirjastorakennus Nousiaisten Nummella on arkkitehti Saara Juolan suunnittelema.

1991
Nousiaisten kunnankirjaston rakentamiseen saatiin valtion tukea, galleria sen sijaan tehtiin kokonaan kunnan omin varoin.

Nummen lähikirjasto rakennettiin 1973 kiinteistöyhtiöksi, josta kaupungin omistama eli kirjaston osuus oli 75%. Rakennus suunniteltiin alusta asti kirjastoksi. Arkkitehtitoimisto Olli Vahtera, rakennuksen rakensi Ruola oy. Mukana suunnittelussa oli…

Nummen sivukirjasto on perustettu 1910. Se kuului silloin Kaarinan kuntaan, mutta kuntaliitoksen myötä 1939 alue liitettiin Turkuun. Kirjasto sijaitsi yksityisen omistamassa puutalossa Chorellinkadulla. Kirjastolla oli käytössä alakerrassa n.150…

1923
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa.…

1991
Pansion kirjasto on perustettu 1951. Se sijaitsee Pansion lähiössä, lähellä Pansion telakkaa. Kirjasto rakennettiin samaan yhteyteen kansakoulun kanssa ja kirjastolla on käytössä 80:n neliön kokoinen tila. Kirjasto on edelleen toiminnassa.

Kansankirjasto ja lukusali sijaitsivat puutalossa osoitteessa Linnankatu 12 n. 1877-1903. Kansankirjastot olivat lähinnä suomenkieliselle alemmalle kansanluokalle, rahvaalle, tarkoitettuja kirjastoja. Kansankirjastotoiminta sai varsinaisesti alkunsa…

n. 1903-1912
Pääkirjasto valmistui 1903, jolloin kirjastoon oli kaksi sisäänkäyntiä. 1912 uudistusten myötä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti poistettiin. Valokuvassa on vielä nähtävissä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti.

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto sijaitsee Turun keskustassa Linnankadun varrella. Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen…

1953
Turun kaupunginkirjaston alakertaa kuvattuna 1950-luvulla.

Turun kaupunginkirjaston alakertaa kuvattuna n. 1920-1930-luvuilla.

1936
Turun kaupunginkirjaston lasten lukusali vuonna 1936.

Turun kaupunginkirjaston käsikirjasto ja lukusali sijaitsivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Kuvassa näkyy käsikirjaston henkilökuntaa ja asiakkaita n. 1930-1950-luvulla.

Turun kaupunginkirjaston lainausosasto n. 1930-luvulla.

1914
Turun kaupunginkirjaston alakerran lukusali kuvattuna n. 1910-luvulla. Vuosina 1903-1914 miesten ja naisten lukusalit sijaitsivat erikseen. Miesten lukusali sijaitsi ns. pyörösalissa eli rotundassa ja naisten lukusali sen vieressä. Ne oli erotettu…

1963
Turun kaupunginkirjaston lastenosaston neuvonta vuonna 1963.

1930-luku
Turun kaupunginkirjaston käsikirjasto ja lukusali kuvattuna 1930-luvulla.

1961
Vasaramäen sivukirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.

1996
Vasaramäen lähikirjaston sisätiloja ja sisäänkäynti kuvattuna 1996. Vasaramäen kirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.
 
Koneluettavat metatiedot: