Aineistot (yhteensä 23)

  • Tekijä on tarkasti "Rytkönen, Enok"

1910-luku
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…

1900-luku (vuosikymmen)
Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa…

1904-1905
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin…

1906
Enok Rytkönen kuvasi Hämeen linnan vuonna 1906 veden yli Vanajaveden itärannalta. Linnassa ja sitä ympäröivissä rakennuksissa toimivat tuolloin naisvankila ja lääninvankila. Päälinnaa ja 1700-luvun kehämuurirakennuksia oli ryhdytty muuttamaan…

1900-luku (vuosikymmen)
Soutuveneet ovat Vanajaveden rannassa Birger Jaarlin kadun alkupäässä tässä 1900-luvun alkuvuosien postikorttikuvassa. Edessä poikittain kulkee silloinen Rantakatu, nykyinen Arvi Kariston katu. Ensimmäisenä Birger Jaarlin kadun vasemmalla puolella…

1910-luku
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle…

1900-luku (vuosikymmen)
Fredrika Wetterhoffin työkoulu on tässä kortissa kuvattuna 1900-luvun alussa Vanajavedeltä päin. Vanajaveden rantaviiva on vielä hyvin lähellä koulun rakennusta. Väliin jää vain kapea piha-alue. Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa tässä…

1907
Nykyinen Sibeliuksenkatu oli vanhalta nimeltään Läntinen Linnankatu. Postikortin kuvassa on 1900-luvun alun näkymä suurin piirtein Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksesta etelään päin kohti toria. Hämeenlinnan ensimmäinen apteekki oli…

1907
Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet…

1910-luku
Kauppatorin ohella torikauppaa tehtiin myös Vanajaveden rannassa Rantatorilla. Rantatorilla myytiin mm. kalaa, halkoja ja heiniä, toripäivinä myös esim. ajokaluja, puuastioita, huonekaluja ym. käsityötuotteita. Torin länsilaidalla näkyy kauppias A.…

1921-1924
Enok Rytkösen kuvaamassa postikortissa Hämeenlinnan uusi, vuonna 1921 valmistunut rautatieasema näyttäytyy asemalaitureiden puolelta. Vuonna 1927 ilmestynyt Hämeenlinnan matkailuopas kuvaili uutta asemaa näin. "Se on nykyaikainen ja siisti, avarilla…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan torin etelälaitaa Raastuvankadun varrella reunustivat 1900-luvun alussa Vainikaisen talo, Kämärin talo, Raatihuone ja Bogdanoffin talo. Raastuvankadun ja Läntisen Linnankadun kulmassa oli vielä empiretyylinen talo, joka purettiin vuonna…

1934
"Ylätori oli markkinoitten keskipiste, siellä oli nähtävää ja ostettavaa jos jonkin sorttista. Väkeä parveili tungokseen asti, ja varsinkin kesä- ja syysmarkkinat kokosivat nuortaväkeä sankoin joukoin. Oli mukava tavata tuttuja ja katsella sitä…

1920-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin…

1920-luku
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on…

1930-luku
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…

1928
Huhtikuussa 1928 juhlittiin Hämeenlinnan torilla kansalaissodan päättymistä ja kaupungin vapautusta. Torilla järjestettiin 26.4. paraati, johon osallistui suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain ja hyökkaysvaunukomppania Poltinaholta.…

1928
Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä…

1931
Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnitteli silloinen Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja…

1913-1918
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset…

1930
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja…
 
Koneluettavat metatiedot: