Eino Leinon runoja, joissa mainitaan nimeltä useita kainuulaisia paikkakuntia samassa runossa. Sisällysluetteloon on eritelty, mitä paikkakuntia missäkin runossa mainitaan. Muutamissa runoissa esiin nousevat myös Kuhmo ja Suomussalmi, joille…
Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Ristiaallokossa: Elämän kokemusta, En rakasta tyyntä, Ensi vuokko, Gladstonelle, Hengen tasavalta, Hääilta, Jos tohdit ja tahdot, Koittaa järki jäykkä olla, Mik' onpi syynä, Mustat silmät, Niin varmasti, Sunnuntaina,…
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runoja: Etsijän palautus, Muistanpa ai'an, jolloin lasna muinoin, Salamain keskellä, Sieluni sunnuntai, Äidin sydän, Äidin valitus.
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.
Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä yhteiskunnallinen…
Juhlaruno Joensuun Suojeluskunta-piirin ja Lotta Swärd -paikallisosaston 10-vuotisjuhlaan. Lotta Svärd (ruots. svärd = miekka) oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se toimi vuosina 1920—1944. Järjestö…
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia…
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen…
Vänrikin markkinamuisto on luettu Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.
Finlands klagan -runoelma löytyi Alexandra von Fieandtille kuuluneen Hushållet och köket -teoksen välistä. Allekirjoituksena runoelmassa on G. F-m (?).
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy…
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
Kaarle XII:n sotakanslian hoitajan, Pultavan taistelussa vangitun ja tuntemattoman kohtalon saaneen Olof Hermelinin "Hecatompolis Suionum"- teoksen Uuttakaupunkia koskeva runo 1680-luvulta.
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
