Aineistot (yhteensä 8)

  • Aihe on tarkasti "saksalaiset"

Kirjailija, jonka teos Intressanta lefnadsmålningar utaf det adertonde århundradets märkvärdigaste personer kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Samuel B. Baur (1768 - 1832) oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Hän aloitti koulunkäyntinsä…

Kirjailija, jonka teoksen ruotsinkielinen käännös Ringen eller den tredubbla Qvinnolisten kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Johann Gottwerth Müller (17.5.1743 – 23.6.1828) oli saksalainen kirjailija ja kirjakauppias. Müller toimi kirjakauppiaana…

Kirjailija, jonka teos Werthers nöjen, som yngling kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Christoph Friedrich Nicolai (18.3.1733 - 11.1.1811) oli yksi pohjoisen Saksan valistuskauden johtohahmoista. Hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa mm. G.E. Lessingin ja M.…

2011-10-6
Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…

1930-luku
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…

Kirjailija, jonka huvinäytelmän Der Vetter in Lissabon ruotsinkielinen käännös Kusin i Lissabon kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Friedrich Ludwig Schröderin äiti oli aikansa kuuluisimpia näyttelijöitä ja avioitui näyttelijä Konrad Ernst Ackermannin…

1989
Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…

1994
Haastateltava muistelee sota- ja evakkoaikaa. Rintama oli Lutolla ja kotiväki evakuoitiin Ylivieskaan. Ylivieskassa heidät sijoitettiin isoon maataloon.
 
Koneluettavat metatiedot: