Seurakunnan 100-vuotisjuhlatervehdysten vastaanottajina Sirkku Tynkkynen, Hanna Ruotsalainen ja Reino Savolainen. Puhumassa Vellamo Paananen. Keiteleen seurakunnan perustamispäätös on annettu 4.12.1871. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.
Kinkerit Hemmingin Paavolassa. Vasemmalta Aarne Saastamoinen talon isäntä, emäntä Hanna Saastamoinen, Anni Heimonen ja kirkkoherra Niilo Hintikka. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.2.1965.
Keiteleen seurakuntatalossa diakoniamyyjäiset. Vasemmalla Anna Pulkkinen. Myyjinä Anja Turunen ja Aini Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 20.12.1968.
Piispantarkastus. Keskikoulussa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat 4 ja 5 luokan oppilaat sekä kansalaiskoululuokat. Edessä oikealla kirkkoherra Lehmuskoski sekä piispa ja rouva Kares. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 14.11.1969.
Vasemmalla ambolainen lääninrovasti Ismael Nfinda, tulkki maisteri Lahja Lehtinen ja kirkkoherra Lauri Lehmuskoski Keiteleen pappilan salissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.7.1970.
Emäntä Mirjam Nuutinen Pahkamäeltä antamassa rahasta takaisin Olga Honkiniemelle. Seurakunnan elojuhla ja myyjäiset seurakuntatalossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.10.1967. Seurakuntatalo sijaitsi vanhaa pappilaa vastapäätä Äyräpääntien…
William Njeru kädessään lauluja rytmittävä rumpu, lähetystyöntekijä Kaisu Matilainen sekä Keiteleen helluntaiseurakunnan johtaja Emil Närhi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.2.1973.
Seurakuntatalo pian valmis. Katselmuksessa mukana mm. rakennustoimikunnan puh.joht. Yrjä Vuorela (edessä oik.) rakennusmestari Arvo Konttinen ja urakoitsija Tommi Tuovinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.3.1973.
Nykyinen Joensuun kirkko valmistui silloisen Nikolainkadun päähän vuonna 1903. Se oli kolmas kirkko Louhelan mäellä. Ensimmäinen, Louhelan tilan väentuvasta kunnostettu kirkko palveli 1851 perustettua kaupunkiseurakuntaa vuodet 1851—1864, kunnes…
Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä…
Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…
Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…
Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…
Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…
Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…
1700-luvulla oli lasten kansanopetus aluksi seurakuntien vastuulla. Vuoden 1762 kuninkaan päätöksellä lukkarit tai pitäjän koulumestarit velvoitettiin opettamaan lapsia. Myös koulutaloja alettiin rakentaa. Koulumestarit olivat entisajan alkeiskoulun…
Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.
Sortavalan luterilainen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1918, Kirjassa kerrotaan seurakunnan vaiheista. Kaupunkiseurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan Sortavalan maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta käyttivät yhteistä kirkkorakennusta.…
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
