Aineistot (yhteensä 98)

  • Aihe on tarkasti "seurakunnat"

1930
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…

Sortavalan luterilainen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1918, Kirjassa kerrotaan seurakunnan vaiheista. Kaupunkiseurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan Sortavalan maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta käyttivät yhteistä kirkkorakennusta.…

Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.

1700-luvulla oli lasten kansanopetus aluksi seurakuntien vastuulla. Vuoden 1762 kuninkaan päätöksellä lukkarit tai pitäjän koulumestarit velvoitettiin opettamaan lapsia. Myös koulutaloja alettiin rakentaa. Koulumestarit olivat entisajan alkeiskoulun…

Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…

Piispantarkastuksessa Kontiolahdella w. 1891 piispa G. Johanssonin pitämät puheet.

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä…

Joensuun Kirkollisen Sisälähetyksen Rukoushuoneen Vihkiäisiin 5.11.1905

Nykyinen Joensuun kirkko valmistui silloisen Nikolainkadun päähän vuonna 1903. Se oli kolmas kirkko Louhelan mäellä. Ensimmäinen, Louhelan tilan väentuvasta kunnostettu kirkko palveli 1851 perustettua kaupunkiseurakuntaa vuodet 1851—1864, kunnes…

Seurakunnan kanslia-apulainen Anna-Liisa Savolainen esittelee adressin ulko- ja sisänäköä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.1.1965.

Seurakuntasisar Anja Turunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.3.1965.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jaakko Kauhanen ojentamassa seurakunnan muistolahjaa kirkkoherra Hintikalle. Vuosiluku tuntemton.

Nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin. Vuosiluku tuntematon.

Lähetyspäivätilaisuus seurakuntatalossa keräsi runsaasti osanottajia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.4.1978.

Reino Koskinen leimaamassa Martti Rytkösen lippua Keiteleen seurakuntavaaleissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.11.1974.

Lapsikuoro laulaa kanttori-urkuri Kaarina Tuhkasen johtamana uuden seurakuntatalon vihkiäisissä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.6.1973.

Seurakuntatalo pian valmis. Katselmuksessa mukana mm. rakennustoimikunnan puh.joht. Yrjä Vuorela (edessä oik.) rakennusmestari Arvo Konttinen ja urakoitsija Tommi Tuovinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.3.1973.

William Njeru kädessään lauluja rytmittävä rumpu, lähetystyöntekijä Kaisu Matilainen sekä Keiteleen helluntaiseurakunnan johtaja Emil Närhi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.2.1973.

Emäntä Mirjam Nuutinen Pahkamäeltä antamassa rahasta takaisin Olga Honkiniemelle. Seurakunnan elojuhla ja myyjäiset seurakuntatalossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.10.1967. Seurakuntatalo sijaitsi vanhaa pappilaa vastapäätä Äyräpääntien…

Vasemmalla ambolainen lääninrovasti Ismael Nfinda, tulkki maisteri Lahja Lehtinen ja kirkkoherra Lauri Lehmuskoski Keiteleen pappilan salissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.7.1970.

Suntio Matti Nuutinen ajelutti nappulakerholaisia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.12.1969.

Piispantarkastus. Keskikoulussa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat 4 ja 5 luokan oppilaat sekä kansalaiskoululuokat. Edessä oikealla kirkkoherra Lehmuskoski sekä piispa ja rouva Kares. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 14.11.1969.

Keiteleen seurakuntatalossa diakoniamyyjäiset. Vasemmalla Anna Pulkkinen. Myyjinä Anja Turunen ja Aini Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 20.12.1968.

Keiteleen nappulakerhon pikkujoulut. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.12.1968.

Vanhusten kirkkopyhä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1968.

Nappulakerhon päätöstilaisuus seurakuntatalolla. Onerva Happonen leikittää lapsia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.6.1968.

Ensimmäinen leiririppikoulu päättyi Keiteleellä 1.8.1965. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.8.1965.

Kinkerit Hemmingin Paavolassa. Vasemmalta Aarne Saastamoinen talon isäntä, emäntä Hanna Saastamoinen, Anni Heimonen ja kirkkoherra Niilo Hintikka. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.2.1965.

Kinkerit. Oikealla Lehmuskosket.

Seurakunnan 100-vuotisjuhlatervehdysten vastaanottajina Sirkku Tynkkynen, Hanna Ruotsalainen ja Reino Savolainen. Puhumassa Vellamo Paananen. Keiteleen seurakunnan perustamispäätös on annettu 4.12.1871. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.

Konevitsan luostari Keiteleen Hiekassa 1950-luvulla. Kuva Reino Laukkanen.

Lähetys- ja musiikkijuhla Keiteleellä.

Keiteleen seurakunnan lapsikuoro 15.4.1976.

Kirkkokuoro 13.5.1971. Seurakunta 100-vuotta. Edessä vas. Elvi Jäntti, Aino Rönkä, Erkki Alavillamo (kanttori), Taimi Härkin ja Vilma Keränen. Keskirivi vas. Aini Laukkanen, Hanna Ruotsalainen, Bertta Harjula, Lea Rönkä, Kyllikki Halonen, Annikki…

Keiteleen kirkkokuoro sotainvalidien juhlassa seurakuntatalolla 1969.

Iisalmen kamarikuoro ja johtaja Matti Pulkkinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.11.1974.

Virallisesti kanttori-urkuriksi valittu Kaarina Tuhkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.2.1974
 
Koneluettavat metatiedot: