Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…
Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille…
Ilmoitus kauppias Jacob Gustaf Cederbergin kuolemasta. Jakob Gustav Cederberg (1823–1875) oli kotoisin Pietarsaaresta. Kirvesmiehenä työskennellyt Cederberg muutti 1843 Liperiin. Sittemmin hän toimi Penttilän lastauspaikan hoitajana ja…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Kutsu Elin Neppenströmin ja Simo Parviaisen vihkiäisiin. Frithiof Napoleon Neppenström (21.3.1835 Kuhmalahti – 11.3.1905 Joensuu) oli kauppias, kauppaneuvos ja laivanvarustaja. Neppenström omisti myös kolmasosan kaupungissa toimineesta Haukipuron…
Nurmeksessa Jukolan osuuskaupan juuret ovat osuustoimintaliikkeessä. Osuuskaupan ensimmäiset säännöt hyväksyttiin ja kuvernöörin vahvistus niille saatiin 25.11.1909.Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin…
Sarjaohjelmaan on listattu kevät- ja syyskierroksen joukkueita: JoPS, Kajastus, SaPKo, MyPa, PaSa, SiU ja JoKa. Etu-ja takakannessa mainostavat Joenkulta, Kultasilta, Joensuun Tapetti ja Väri, Halosen lihajalosteet, Pukinetalo Kähkönen ja Joensuun…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Käsiohjelma Maikki Järnefeltin juhlakonserttiin 22.5.1927 Joensuussa. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929, vain kaksi vuotta…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Kutsu Arvid Järnefeltin ja Emmy (Emilia Fredrika, 1865—1937) Parviaisen vihkiäisiin. Emilia Parviaisen isä Mikko Parviainen oli joensuulaisen Petter Parviaisen veli. Kirjailija Arvid Järnefelt (1861—1932) asui Jyväskylässä.
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Kutsu Hannes Winter ja Aina Cederbergin vihkiäisiin. Gustaf Johannes eli Hannes Winter toimi mm. Sortavalan sairaalan lääkärinä. Hän oli erittäin tunnettu taitavana kirurgina. Aina oli kauppias C. G. Cederbergin lapsenlapsi. Vihkiäisiä vietettiin…
Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…
Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Hugo Ferdinand Olsoni (1857—1936) oli joensuulainen apteekkari. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Olsoni ja Evelina Olsoni. Hugo opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi, farmaseutiksi ja proviisoriksi. Hän peri isänsä…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
