Vuodet 1917 ja 1918 olivat levotonta aikaa. Myös ruoasta oli puute varsinkin vähäosaisilla ihmisillä. Törmäsen talollisilla ruokaa kyllä riitti omasta takaa, vain leivästä oli puute. Parempiosaiset auttoivat köyhempiä. Perunaa viljeltiin, ohra ei…
Virtaniemen ja Paatsjoen varret olivat tulleet tutuksi Pekka Svendsenille uitto- ja voimalaitostyömaiden kautta. Sota-aika kului porohommissa. Svendsen osallistui myös Petsamoon menevän tien rakentamiseen.
Laura Lehtola oli pitämässä kiertokoulua Partakon Kivikummussa kesällä 1945. Kesken päiväunien, talon äiti Aino-Siiri, tuli herättelemään opettajaa, sillä Martta tyttö oli loukannut kätensä uintireissulla. Tyttöä lähdettiin viemään ensiavun jälkeen…
Poromies Matti Mattuksella oli ruotsalainen Husgvarna niminen pistooli, jota Reino halusi innokaasti saada omakseen. Aseen Matti oli vaihtanut ajohärkään, joka 1926-luvulla maksoi viisi markkaa. Kauppaa hierottiin ja Reino kyseli useaan otteeseen…
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…
Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.
Entisaikaan kotieläimistä ja porosta hyödynnettiin kaikki joko ruoaksi tai vaatteiksi. Eläinten verestä tehtiin veripalttua, -makkaraa ja -leipää. Poron vatsassa olevaa "kuninkaan lakkia" käytettiin verimakkaran teossa. Veren joukkoon pantiin…
Inarilaiset kävivät Norjan puolella vaihtamassa voita ja poronlihaa suolaan, sokeriin ja kahviin. Inari oli tullivapaa alue, Norjasta tuotuja elintarvikkeita ei saanut viedä eteenpäin Sodankylään. Puhakka, joka jäi kiinni kahvin salakuljetuksesta…
Palkisojalla, Tammijärven maastossa riehuneen metsäpalon vartiomieheksi määrättiin eräs sammutustyöhön komennettu kulkumies. Hän pyysi toimittamaan itselleen Palkisojan tienvarren rumpuun piilotetusta nahkasalkusta lääkkeet. Salkun tarkemmassa…
Vanhaan aikaan Inarijärvellä kalastettiin tietyillä nautinta-alueilla. Toisten perheiden kalastusalueille ei menty. Nuottaus oli perinteinen kalastusmuoto ja sitä vedettiin lähes vuorokauden ympäri. Aamuyöstä torkahdettiin muutamia tunteja tietyillä…
Elsan kotona asui oman perheen lisäksi myös ämmiksi kutsuttu Marja-Liisa Rotola, joka oli lapsille hyvin tärkeä ihminen ja osallistui lasten kasvattamiseen. Perheessä pidettiin karjaa ja pihapiirissä oli myös paja, jossa sijaitseva paljekonttori…
Jaakko Kyrö muistelee Kivilahdessa vuonna 1948 löytämäänsä karhunpesään liittyviä tapahtumia. Karhunpesä oli löytynyt velipojan kanssa tehdyllä hiihtoretkellä. Löydöstä lähdettiin kertomaan isälle, joka innostui kuulemastaan. Karhunpesälle palattiin…
Niemelän työsarkaan kuului aikanaan myös pesti varavangin kuljettajana. Vangit oli tuomittu pääsääntöisesti pienistä rikkeistä, joista tuomiona oli passitus vedelle ja leivälle muutaman päivän ajaksi. Vankeja tuotiin Petsamosta saakka ensin…
"Akat ne tieltä pallaa, mutta pallaa ne joskus miehetkin", totesi Lauri Kiviniemi, kun outo valoilmiö palautti Jääsaaren kämpälle matkalla olleet miehet takaisin kotiin. Moossinanselältä oli ilmestynyt traktorin eteen valopallo, jonka kaikki kyydissä…
Erkki Jomppanen, Oiva Kola ja Jussi Kyrö kulkivat ahkerasti ministerivierailuilla Helsingissä. Lähetystön matkojen tarkoituksena oli rahoituksen hankkiminen julkista rakentamista varten. Matkoilla sattui myös kommelluksia, joista on jäänyt juttuja…
Vilho Edvard Törmänen ja Tuomo Itkonen olivat luokkatovereita. Kirjailija Törmänen oli jo lapsena kova lukemaan ja hyvä oppilas koulussa. Hän muutti myöhemmin Lohjalle ja toimi opettajana ja toimittajana.
Uula Morottaja oli hieno mies, joka oli monessa mukana. Sulkusjärvelle hän tuli aluksi rengiksi ja pikkuhiljaa isännäksi taloon, jossa asui leskivaimo lapsineen.
Haastateltavan perhe piti kievaria Ukonjärvellä yhteensä kuusi vuotta. Kievariin kuului asuinrakennus, jossa oli pirtti ja vieraskamari kahdelle hengelle, navetta, talli ja sauna rannassa. Oli myös kolme lehmää ja hevonen kyytejä varten. Valtio…
Tuomas Rönkkö oli hurja mies ja hänelle tapahtui elämän varrella kaikenlaisía sattumuksia. Tarinassa kerrotaan kuinka Rönkkö kokoaa Ivalosta joukkoja punakaartilaisten riveihin ja johtaa heitä Murmanskiin. Murmanskista hän päätyy erinäisten…
1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.
Haastateltavan isällä oli Törmäsessä kauppa, jossa myytiin elintarvikkeita, joita ei itse voitu tuottaa, esimerkiksi jauhoja, sokeria, suolaa ja makeisia sekä tupakkaa ja jonkin verran vaatetavaraa. Tavarat tuotiin Norjasta ja Rovaniemeltä,…
Saksalaisten liikehdintä ennen toisen maailmansodan syttymistä aiheutti Petsamossa kuten muuallakin levottomuutta väestön keskuudessa. Sodan sytyttyä asukkaat evakuoitiin sotarintamalta. Väliarauhan aikana palattiin takaisin kotiseudulle, jossa talot…
Kerttu Niemen työura alkoi Petsamon Liinahamarissa ruokala-apulaisena. Hänen veljensä oli kirjoittanut, että pesti olisi tarjolla ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna palvelijan saamaan palkkaan Sodankylässä. Ruoanlaitto oli tuttua hommaa,…
Miessinmaan lahjat ja laulut, tarinointia ja tunnelmointia Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihlajamäen kämpässä helmikuussa 1984. Martti Timonen, Seppo J. Partanen ja Hanski Aaltio hiihtivät Lemmenjoelle kiittämään kullankaivajia, joita oli haastateltu…
Lutonkairassa leimattiin 350 000 runkoa parasta tukkimetsää vuonna 1938. Tätä varten rakennettiin tie, savottakämppiä ja siltoja itärajan tuntumaan Luton ja Luiron välille. Leimikko jäi pystyyn talvisodan alettua. Sodan jälkeen puut kaadettiin ja ne…
Ennen talvisodan syttymistä 1939 Petsamossa vallitsi epävarma tunnelma. Lapset käskettiin toimittaa ensimmäisenä pois sodan uhan alta. Venäläiset lentokoneet ilmaantuivat taivaalle ruokatunnin aikana ja illalla jouduttiin jo lähtemään kuoma-auton…
Haastateltava oli joukkojensa kanssa Kemijärvellä ruokailemassa, kun venäläiset sotakoneet alkoivat lentää paikkakunnalla ja pommittaa. Suomalaiset vastasivat tuleen, luvatta, koska sotatilaa ei ollut julistettu.
Talvisodan alkaessa ensimmäisiä pommeja pudotettiin mm. Koppeloon ja Veskoniemeen. Niitä osui evakkotavaroihin ja Suikki Jussin lehmänlihoihin. Veskoniemessä Vesko Jussi närkästyi pomminpudottajille ja päätti lähteä sotaa pakoon evakkoon.
Tarina kertoo suurmetsäpalosta Luton kairassa 1924 ja paloalueen kylvämisestä ja luontaisesta uudistumisesta. Tuolloin Luttojokeen nousi Jäämeren lohi ja joesta sai pyytämällä myös rautua ja muuta kalaa. Kulasjokivarren suuren hauen tainnuttamiseen…
Eelis Peltonen oli tunnettu ketun ja ahman pyytäjä, mutta hän harrasti myös helmenpyyntiä Suomujoella vuosina 1910-1955. Suomujoki oli ollut venäläisten helmenpyytäjien pyyntipaikka vuosina 1840-1890, jolloin saaliit olivat olleet hyviä. Kiitokseksi…
Sudenpyynti on kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Niinpä poromiehet, joilla ei ollut aikaa susijahtiin kirjoittivat Koppelossa asuvalle ammattimetsästäjälle Nikodemus Peltoselle susilaumoista, jotka olivat hyökänneet porojen kimppuun. Peltonen oli…
Haastateltava muistelee sota- ja evakkoaikaa. Rintama oli Lutolla ja kotiväki evakuoitiin Ylivieskaan. Ylivieskassa heidät sijoitettiin isoon maataloon.
Saksalaisilla oli Solojärvellä savotta, jolla työskenteli venäläisiä vankeja. Puut uitettiin Mahlatista Paksuvuonoon ja Nellimiin, joissa oli sahalaitokset ja siitä edelleen todennäköisesti Petsamoon asti. Saksalaisilla oli kahdenkannettavat…
Ivalon sairaalassa oli sota-aikana töissä ensin kolme hoitajaa, myöhemmin kaksi. Ensimmäisten haavoittuneiden tulo oli suuri järkytys, sitten tilanteeseen oli pakko yrittää totutella. Töitä tehtiin viikko öisin, viikko päivisin. Ivalojoki oli kalaisa…
Haastateltava kertoo kalastuksesta Petsamovuonolla. Vuosi 1932 oli mahtava sillivuosi, silloin tuli kerrankin 600 kg yhdestä verkosta. Höyhenjärven vihainen emäntä oli leski, kunnes sitten meni yhteen Martti Sarre -nimisen saamelaisen kanssa.Elämä ei…
Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…
Inarissa oli ennen sotaa isot savotat. Pula-aikana haettiin töitä Sodankylän puolelta, mutta työvoimaa oli paljon ja töitä oli vaikea löytää. Inari oli 1920-luvulla pieni kylä, vain muutama talo. Tie tehtiin 1924, silloin tuli myös ensimmäinen auto.…
Armas Peltosen savottamiehen ura alkoi sahurina Vellijärven savotalla 1930-luvun alussa. Seuraavana vuonna työ jatkui Kessissä, josta puut uitettiin keväällä Inarijärveltä Paatsjokea pitkin Norjaan Pasvikin sahalle. Sieltä puut rahdattiin Eurooppaan,…
Pula-aikana Inarissa ei ollut savottatyömaita, joten Törmäsen miehet Eenok Niemelä, Sylve Lukkari ja Manu Törmänen lähtivät savottahommiin Sodankylän Pihtijoelle. Kämppäolot olivat alkeelliset eikä ruokakaan ollut kovin monimutkaista. Pääasiallista…
Haastateltava muistelee keitä asui Salmijärven rannalla ennen 1920-lukua. Salmijärvellä oli useita suomalaisia sukuja ja taloja ja myös jonkin verran norjalaisia.
Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…
Koulutie sota-aikana oli vaaroja täynnä. Ilmapommitusten aikana piti suojautua saksalaisten kaivamiin poteroihin, sillä asutus oli hyvin vähäistä Leiritien ja Koppelon kansakoulun välillä. Nykyisen urheilukentän paikalla sijaitsi saksalaisten…
Nellimin saha tuotti sähköä yhtiön omiin tarpeisiin jo 1930- luvulla. Höyrykoneiden kapasiteetin ja tekniikan lisäämisen avulla voitiin vastata tuotannon kysyntään ja laajentaa sähkönjakelua myös lähitaloihin. Erityistä linjaverkostoa ei kuitenkaan…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa