Aineistot (yhteensä 10713)

Irrallinen karttalehti
Vaasan kaupungin Rautatiekomitean julkaisema
Julkaisuaika ei tiedossa, ehdotus Vaasa - Härmä rautatiestä jatkettuna Alapitkään tehty 1926.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1999

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1995

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1998

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

1998
Teos on taiteilijakirja. "Hommage à Ester Heleniuksen lähtökohtana ovat Vainion värivalokuvat kallankukista, joita hän on aiemmin esitellyt näyttelyissään" (Marja-Terttu Kivirinta). - Tekstinä Bo Carpelanin runosarja Vuoden kierto. Teos on painettu…

Avainsanat:

Satakunnan Viikossa 28.-29.4.2001 ilmestynyt artikkeli nahkiaisten pyynnistä ja nakkilalaisesta keinutuolista.

1885
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.

1999
Teos on taiteilijakirja. Kaspar Hauserin tarina kuvin tulkittuna. Sekatekniikka, kuvien pohjana erilaisia papereita, mm. julisteita. Teos koostuu kuvaoriginaaleista, jotka sidottu kirjaksi. Kiinnitetty kolmella narulla. Uniikkikappale Kaspar Hauser…

1994
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kotelosta ja pelikorteista, 32 kpl. Puolet korteista on kysymys-, puolet vastauskortteja. Kotelossa myös teksti "Voi vain voittaa = Man kan bara vinna". Liittyy Aimo voitto = Rejäl vinst -projektiin.

Avainsanat:

Päiväämättömiä kirjekonsepteja. Yksi, keskeneräinen, konsepti on suomenkielinen ja se vastaa sisällöltään Vaseniuksen Minna Canthille lähetettämää kirjettä 22.5.1892. Tässä konseptissa Vasenius aloittaa siitä, mihin lähetetty kirje loppuu. Muut 17…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2002

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1977

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1989

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1979

Puheenjohtajan puheenvuoro Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1977

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1978

2012-09-23
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…

2012-09-23
"Oletko nähnyt suuta suurempaa?". "En, mutta oletko syönyt puuroa kuumempaa?". Näin sanaili mylläri pirulle, joka pyrki samalle puurokattilalle.

2012-09-23
Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.

2012-09-23
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…

2012-09-23
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…

2005
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja. Kuvailu takakannesta. Painos 200 kappaletta.

2011-02-28
Poroa ei teurastettu pelkästään ruoan vuoksi vaan myös vaatteita ja kenkiä varten. Paras peski eli poroturkki saatiin, kun poro teurastettiin jo elokuussa. Poronverestä valmistettiin makkaroita ja kumpuksia eli verikakkuja. Rasvaista luuydintä…

1995-11-8
Männyn juurista valmistettiin juuriköyttä nuotan vetoköydeksi. Juuriköysi oli pehmeää ja kevyttä verrattuna Norjasta tuotuun karkeaan hamppuköyteen. Nuottaus oli jokapäiväistä puuhaa Inga Vallen kotona Sikovuonossa. Nuottaukseen osallistui koko…

2013-01-31
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.  

Satakunnan Työssä vuonna 2000 ilmestynyt artikkeli nakkilalaisesta keinutuolipuusepästä Kari-Pekka Kankerista.

Joensuun kaupunki rakennutti Ilosaareen puurakenteisen uimalan vuonna 1907. Oikealla kuvassa on katsomo, joka on edelleen paikallaan. Alun perin Ilosaari on koostunut kahdesta saaresta. Valtaosa Ilosaaren rannanmuodoista on tehty 1800-luvulla. Myös…

Entinen suojeluskuntatalo, nykyisin kaupungin omistuksessa.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2003

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

2005
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu taiteilijan veistämästä kirjahyllystä sekä viidestä kirjasta. Kirjat ovat: "Duras", lasilaatikon sisällä riisinjyviä ; "Simenon", lasilaatikon sisällä piipputupakkaa ; "Bukowski", rommia taskumatissa ; "Genet",…

Avainsanat:

Teos on taiteilijakirja. Teoksen sivut ovat nuottipapereita, joille on kirjoitettu käsin nuotteja sekä maalattuja kukkia. Paperit näyttävät tuhriutuneen sateessa. Mustat kannet, kultainen monogrammi SR. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: