Aineistot (yhteensä 10713)

Juhannuksena 1978 konfirmoidut tytöt ja pojat sekä heidän opettajansa. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja vasemmalta nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin, teol.yo Markku O., ja kanttori Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Konevitsan luostarin veljestö Keiteleen Hiekassa 1953.

Konevitsan luostari Keiteleen Hiekassa 1950-luvulla. Kuva Reino Laukkanen.

Konevitsan luostari Keiteleen Hiekassa 1950-luvulla. Kuva Reino Laukkanen.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1991

Koneenhoitaja Taimo Seppänen (oik.) ja asentaja Matias Nyman meijerin uuden höyrykattilan koekäytössä. Kuva Matti Laukkanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

1966
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…

2010
Teos on taiteilijakirja . Teos on muunnelma Dalton Trumbon kirjasta Johnny got his gun (suom. nimelläa Sotilaspoika). Alkuperäisessä kirjassa ei ollut lainkaan pilkkuja. Tässä teoksessa taiteilija on sijoittanut mustille sivuille valkoiset pilkut…

Avainsanat:

1994-03-24
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…

2013-01-31
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.  

2010-01-15
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.

2010-01-15
Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…

1974-01-2
Kerttu Niemi työskenteli Liinahamarissa ruokalassa ja tutustui samalla myös kolttaväestön elämään. Erityisen vaikutuksen teki komeasti pukeutunut Koltta-Santeri jolla oli iso timantti kädessään. Koltta-Santeri toimi Liinahamarissa pihamiehenä…

2020
Kirja sisältää lähinnä Pyhäjoen Nuorisoseuran merkkikerhon kotiseutukirjoituksia 1940-luvulta. Suurin osa materiaalista lienee ilmestynyt seuran Pisaroita -lehdessä.

1897
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…

2019
Teos on taiteilijakirja. Kansiomuotoinen Kolme pyhää -taiteilijakirja koostuu irtokansista ja neljästä lankasidotusta, kluuttikantisesta vihkosta, joissa on alkuperäisen kirjan sisältö. Kolme "pyhimysesseetä" on kuvitettu Cibachrome-vedoksin…

Avainsanat:

Kolmen polven kuva vuodelta 1983: Pukkilan Liikenteen perustaja Arvi Lehtinen (vas.), pojanpoika Ari Lehtinen sekä poika Arto Lehtinen Helje-puolisonsa kanssa. Arvid Lehtinen (1897-1984) aloitti liikennöinnin Pukkilasta Porvooseen 1923.

Kolme miestä Kirkonkylän raitilla (3_6 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt tuntemattomia. Takana Honkajoen kirkko, vasemmalla tien varressa maatalousnaisten kioski, oikealla Hietaojan talo. Kuva otettu mahdollisesti 1930-luvulla.

1954-10-10
Satakunnan Kansa -lehdessä 10.10.1954 julkaistu murrepakina.

2020
Vuonna 2006 perusparannettu urheilukenttä, jossa Novotan päällysteinen 300 m juoksurata, sekä nurmipintainen jalkapallokenttä.

(www.nousiainen.fi, 2021)

1992
V. 1923 vihitty urheilukenttä on Nousiaisten Suden talkootyöllä ja Oiva Tasasen johdolla tehty.

(Nousiaisten historia II, Ulla Heino, 1980).

Nykyisin kentän hoidosta vastaa Nousiaisten kunta.

2018
Koljolan päiväkoti on yksityinen päiväkoti, joka tuottaa palvelut Nousiaisten kunnalle ostopalveluna. Päiväkodissa on n. 50 lasta.

Koljolan päiväkoti on rakennettu vuonna 2003 päiväkodiksi. Rakennus on jaettu kolmeen ryhmään ja jokaisella…

1992
Koljolan kylää Nousiaisten hautausmaalta kuvattuna. Keskellä näkyy Kalliopohjan rakennus sekä Kirkonkosken myllyrakennus.

1900-luvun alkupuoli
Koljolan kylämaisemaa, vasemmalta: rukoushuone, seppä Vallinin talo sekä Kirkonpiirin koulu. Rakennukset on jo aikoinaan purettu.

Kolilla Marttisten kanssa. Kuvassa Aili, Pentti ja Elsa Haanpää sekä Paavo ja Terttu Marttinen.

Valokuva-albumi Kolilta 1930-luvulta.

Avainsanat: ,

Naarkoskella otetun värivalokuvan keskellä ovat vierekkäin niin sanottu Kolhoosi, joka sai nimensä siellä sotavuosina asuneista sotavangeista, sekä puusepänverstas. Etualan tiilirakennus oli heti sotien jälkeen puusepänverstaana, jonka vetäjänä toimi…

1961-08-23
Satakunnan Kansa -lehdessä 23.8.1961 julkaistu murrepakina.

Keiteleen kirkonkylällä Rauhanmäen tienristeyksessä linja-auton ja henkilöauton kolari. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.9.1965.

Kokousväkeä. Vasemmalta 2. Erkki Laukkanen ja 4. Heikki Tenhunen. Vuosiluku ei tiedossa.

Miesten kokoontuminen. Vasemmalta: Raimo Kahelin(?) Raimo Raatikainen, Pekka Järveläinen(?)/Raimo Laulainen(?) ja Raimo Kolari. Vuosiluku tuntematon.

Kokous kunnantalolla. Vasemmalta Viljo Saastamoinen, tuntematon, Sulo Shemeikka, Erkki Pulkkinen, Antti Jauhiainen, Vesa Kananen ja Matti Saastamoinen. Vuosiluku tuntematon.

Kokous ala-asteen salissa. Vasemmalla Pauli Paananen ja Raimo Hämäläinen. Kuvassa myös kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja Aarne Saastamoinen.

Avainsanat: ,

Kokouksessa. Vasemmalta Matti Jääskeläinen, Eero Halonen, Arvi Vesterinen, Eemil Malinen. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

1984
Koppelossa lähes joka talous harjoitti kalastusta, joesta tuli hyvin siikaa ja ahventa. Metsästys kohdistui lintuihin ja jäniksiin, myös kettuja metsästettiin nahan vuoksi. Pelloilla viljeltiin ohraa ja perunaa.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

2023
Teos on taiteilijakirja. "Taiteilijakirja on osa Rikhardinkadun kirjastossa toteutunutta tapahtumaa (16.3.2023), jossa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssinopettajan maisteriopiskelijat tutkivat performatiivisuutta ja olemisen tapoja…

Avainsanat:

 
Koneluettavat metatiedot: