Juhannuksena 1978 konfirmoidut tytöt ja pojat sekä heidän opettajansa. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja vasemmalta nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin, teol.yo Markku O., ja kanttori Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…
Teos on taiteilijakirja . Teos on muunnelma Dalton Trumbon kirjasta Johnny got his gun (suom. nimelläa Sotilaspoika). Alkuperäisessä kirjassa ei ollut lainkaan pilkkuja. Tässä teoksessa taiteilija on sijoittanut mustille sivuille valkoiset pilkut…
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.
Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…
Kerttu Niemi työskenteli Liinahamarissa ruokalassa ja tutustui samalla myös kolttaväestön elämään. Erityisen vaikutuksen teki komeasti pukeutunut Koltta-Santeri jolla oli iso timantti kädessään. Koltta-Santeri toimi Liinahamarissa pihamiehenä…
Kirja sisältää lähinnä Pyhäjoen Nuorisoseuran merkkikerhon kotiseutukirjoituksia 1940-luvulta. Suurin osa materiaalista lienee ilmestynyt seuran Pisaroita -lehdessä.
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…
Teos on taiteilijakirja. Kansiomuotoinen Kolme pyhää -taiteilijakirja koostuu irtokansista ja neljästä lankasidotusta, kluuttikantisesta vihkosta, joissa on alkuperäisen kirjan sisältö. Kolme "pyhimysesseetä" on kuvitettu Cibachrome-vedoksin…
Kolmen polven kuva vuodelta 1983: Pukkilan Liikenteen perustaja Arvi Lehtinen (vas.), pojanpoika Ari Lehtinen sekä poika Arto Lehtinen Helje-puolisonsa kanssa. Arvid Lehtinen (1897-1984) aloitti liikennöinnin Pukkilasta Porvooseen 1923.
Kolme miestä Kirkonkylän raitilla (3_6 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt tuntemattomia. Takana Honkajoen kirkko, vasemmalla tien varressa maatalousnaisten kioski, oikealla Hietaojan talo. Kuva otettu mahdollisesti 1930-luvulla.
Naarkoskella otetun värivalokuvan keskellä ovat vierekkäin niin sanottu Kolhoosi, joka sai nimensä siellä sotavuosina asuneista sotavangeista, sekä puusepänverstas. Etualan tiilirakennus oli heti sotien jälkeen puusepänverstaana, jonka vetäjänä toimi…
Kokous kunnantalolla. Vasemmalta Viljo Saastamoinen, tuntematon, Sulo Shemeikka, Erkki Pulkkinen, Antti Jauhiainen, Vesa Kananen ja Matti Saastamoinen. Vuosiluku tuntematon.
Koppelossa lähes joka talous harjoitti kalastusta, joesta tuli hyvin siikaa ja ahventa. Metsästys kohdistui lintuihin ja jäniksiin, myös kettuja metsästettiin nahan vuoksi. Pelloilla viljeltiin ohraa ja perunaa.
Teos on taiteilijakirja. "Taiteilijakirja on osa Rikhardinkadun kirjastossa toteutunutta tapahtumaa (16.3.2023), jossa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssinopettajan maisteriopiskelijat tutkivat performatiivisuutta ja olemisen tapoja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
