Tohtori A. A. Branders sai 1889 Keisarilliselta senaatilta määräyksen oleskella vuoden Suojärven ja Korpiselän pitäjissä. Hän tutki paikallisia oloja ja kirjoitti tutkimuksistaan kertomuksen.
Raisio tunnetaan paitsi margariinitehtaastaan myös urheilijoistaan. Vuoden 1984 Los Angelesin olympiakisoihin osallistui peräti kolme raisiolaista urheilijaa vas. soutajat Reima ja Pertti Karppinen sekä kävelijä Reima Salonen. Kuva on…
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…
Kirjoitus alkaa: "Norjalaisen kirjailijan Harald Hansenin pyynnöstä on kirjailija Minna Canth kertonut oman elämäkertansa aikakauslehdessä Samtiden. Koska tällainen kuvaus huvittanee suomalaisiakin lukijoita esitämme siitä suomennoksen." Linkki…
Keiteleelle rakennetaan monia omakotitaloja. Kaivinkone kauhoo tässä pohjaa aluepäällikkö Mikko Kinnusen rakennukselle. Toimitusta seuraa Akseli Nousiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.6.1969.
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja. Kansimateriaalit: ruskea vuohennahka, rakunappi (ei taiteilijan tekemä), vahattu pellavalanka. Kuvitus on toteutettu akryyliväreillä, musteella ja puuvärillä. Kuvituksessa lisäksi…
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle on kirjoitettu: "Toinen Näytös." Lisäksi sivulla on pikakirjoitusta. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitusvihon kansi- ja takalehdestä on revennyt pala. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Keiteleen sotainvalidien naisjaoston ompeluseurailta rva Härkinin kodissa. Takana seisomassa vasemmalta varapuheenjohtaja Mirjam Koskinen ja sihteeri Taimi Härkin. Edessä vasemmalta Aino Rönkä, rva Koivusaari, Maija Hokkanen ja Elvi Jäntti.…
Teos on taiteilijakirja. Liittyy piirrosnäyttelyyn Kuvataideakatemian galleriassa 9. - 20.5.2001. Taiteilija jakoi näyttelyluetteloa ilmaiseksi kävijöille. Omakustanne, pieni painos. Teoksen kannessa ei ole nimeä, sillä "alussa oli sana", kuten…
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin.…
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella…
Onnentemppeliksi nimitetty huvimaja sijaitsee korkean kivikummun päällä melko lähellä Aulangontietä suunnilleen hotellin kohdalla. Onnentemppelin rakennusjankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen uskotaan olevan peräisin Aulangon puiston…
Tossavanlahden ensimmäisiä autoja oli Onni Korhosen (oik.) käpälä-Ford jolla oli ajettu taksiajoa. Toinen oik. Reetta Ihalainen, pikkutyttö Hilkka Nikulainen (?), toinen vas. mahdollisesti meijerin isännöitsijä Jussi Kinahmo. Kuva Matti Laukkanen.…
Kuvia Onni Nurmesta sekä Nurmen saamia kirjeitä. Ensimmäinen paperi on vuodelta 1912, jolloin Nurmi palasi Helsingistä takaisin kotikyläänsä Pukkilan Savijoelle ja perusti sinne sekatavarakaupan. (Käsinkirjoitettu teksti on valokuvan…
Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen onnittelukirje on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se nimenomaan Emilialle osoitettu. Emilia oli yksi…
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”
Opas suomalaisen viikon näyttelyyn Vaasassa 27. IX - 4. X. 13
Sisältö:
Vaasan Sokeritehdas Osakeyhtiö
Vaasan Puuvillatehdas Osakeyhtiö
Oravaisten Tehdas Osakeyhtiö
Millä me itsemme vaatetamme?
Vaasan Trikootehdas
Vaasan Saippuatehdas…
Torpinkylän kansakoulun oppilaita. Oppilaista on tunnistettu Irja Jäppinen (Heikkilä), toinen rivi alhaalta vasen. Oikealla on opettaja Ivar Salmi. Salmi valittiin Torpin koulun opettajaksi elokuussa 1903. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1933. Martti…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
