Aineistot (yhteensä 10716)

Pentti Nikulainen pajansa edustalla Tossavanlahdessa. Paja rakennettiin ennen sotia ja purettiin 1950-luvun alkupuolella. Alkuperäinen kuva Pekka Nikulainen.

Rahastaja Pentti Nyström sekä Arvi ja Viljo Lehtisen ensimmäinen sotien jälkeen hankittu Sisu vuosimallia 1948. Kuva on otettu Agricolankadulla Helsingissä vuoden 1950 tienoilla.

1940-luku
Pentti Vanhahonko (synt. 1942) istumassa reessä maantiellä Vanhahongon talon edessä (3_15 Honkajoki, Kirkonkylä).

1947
Pentti, Aili ja Elsa Haanpää 24.7.1947.

1953
Pentti, Oskari ja Mikko Haanpää vuonna 1953 Nivalan talossa.

Martta Sonninen (myöh. Vänttinen) peräkärryn kyydissä. Hänellä oli haitarikamera, jolla hän kuvasi ahkerasti. Kyydissä on myös naisten polkupyörä.

Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen

Anja Paananen voitti Nilakan perinteisillä kevätmarkkoinoilla uuden perämoottorin, jonka luovutti liikkeenjohtaja Tuomas Kokoi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.5.1973.

1968-09-15
Satakunnan Kansa -lehdessä 15.9.1968 julkaistu murrepakina.

Kuva vuodelta 1925. Pajulahti-nimisen talon seinustalla vasemmalla ensimmäisenä: Antti Pietikäinen, seuraavina poika Kalle ja puoliso Henriikka. Keskellä edessä: tytär Hilja.

Avainsanat: ,

Kuva vuodelta 1924. Pajulahti-nimisen talon rappusilla vasemmalla seisaaltaan: Martta Pietikäinen ja Antti Pietikäinen. Istumassa Vaimo Henrikka ja sylissä Tauno, Eemil ja Kalle sekä tuntematon tyttö.

Avainsanat: ,

1817
Jaakko Juteinin Perhe-Kunda on ensimmäisiä suomenkielisiä kokeiluja näytelmäkirjallisuuden alalla. Se on kolmeen osaan jaettu vuoropuhelu, joka on kannanotto koulutuksen ja valistuksen puolesta, taikauskoa ja uskomuksia vastaan. Talollisen poika ja…

Perhepäivähoitajakurssilaisia erojaiskahveilla. Oikealla edessä Airi Jalkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.2.1976.

Keiteleellä on 17 perhepäivähoitajaa, joiden huostassa on 40 lasta. Kuvassa päivähoitajat Birgitta Niskanen (vas.) ja Anita Saastamoinen. Oikealla yhden lapsen isä Pauli Isopahkala. Lapset vasemmalta Jouni 2v., Heidi 2v., Sanna 1v. ja Piia 1v.…

Perhepäivähoitajia koulutetaan. Luennoitsijana Eeva Räty (takana) ja aihe sosiaalipsykologia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.10.1975.

1988
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Äkryn koulupiirin alueelta. Kirja kertoo entisaikojen elämästä, ihmisistä, työstä ja kaikesta, joka kuuluu kylän kuvaan olennaisesti.

1989
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Rytkölän alueelta. Kirja sisältää asioita menneiden sukupolvien asutuksesta ja asukkaista, työstä, palveluista, kokoontumispaikoista, kulkureiteistä ja sota-ajasta.…

2014-06-11
Keväisin kun Jokisuun selkä aukesi kaikki kynnelle kykenevät miehet ryntäsivät Koppelosta kalastamaan Jokisuulle. Kalastustukikohtina olivat Mustasaari, Lahessaari ja Rohelmasaari. Kalaa nuotattiin yleensä muutamia päiviä yhtä soittoa ja iltaisin…

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Yksittäisistä raisiolaisista urheilijoista on kuitenkin tunnetuin soudun jättiläinen, kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen.

Ensimmäisessä kuvassa Mauno Perttilä (vas.) ja Jussi (Leo) Lehto seisovat Perttilän kaupan kuorma-auton edessä. Auton lavalla on puukaasua.
Kuorma-autolla haettiin Lahdesta tavaroita kaupalle. Toisessa kuvassa ollaan Lahden Keskolla. Kuvasta…

Kanteleella sijainneen Perttilän kaupan pihalla ovat Leena Luoto (vas.), Sirkka Soirola (Rousi), Pirkko Otama (Takala), Ella Perttilä ja hänen edessään Eeva Perttilä.
Toisessa kuvassa on Ella Perttilä. Taustalla näkyy kaupan kuorma-auto ja…

Mauno Perttilän kaupan piharakennukset Kanteleella. Perttilä osti Otaman talon vanhat rakennukset, joiden seinään on kuvassa kiinnitetty vaalimainoksia. Kyseessä ovat ensimmäiset sotavuosien jälkeiset eduskuntavaalit, jotka pidettiin maaliskuussa…

Avainsanat: ,

Mauno Perttilä osti kaupan Kanteleelta vuonna 1925. Kaupan yhteydessä toimi silloin limonaatitehdas (Kanteleen Vesitehdas) ja leipomo. Pyydetty kauppahinta oli 40000 markkaa ja hevonen, mutta maunon isä Oskari tinki hinnasta pois hevosen. Kauppa…

Mauno Perttilän kaupan myymäläautojen lastauspaikka. Oikealla ovat uudet autot ja vasemmalla käytöstä poistuva, kuorma-auton lavalle rakennettu kylän ensimmäinen kauppa-auto. Taustalla näkyy uuden kauppatalon pääty.

Perttilän uusi kauppa valmistui…

Perttilän rakennukset Naarkoskella. Oikealla näkyy kulma vuonna 1956 valmistunutta Impi ja Vilho Perttilän uutta hallinto- ja asuinrakennusta. Vasemmalla on vanha päärakennus, jonka yläosa rakennettiin rakennusmestari Kauko Perttilän suunnitelman…

Kuvissa on kauppias Mauno Perttilän vanha kauppatalo Kanteleella.

Ensimmäisessä kuvassa on vanhan kaupan julkisivu. Vasemmassa päädyssä oli kioski, jossa oli penkit, pöydät ja jakkarat sekä kaupan puolelta avattava kioskiluukku. Soittokelloa…

Kuva on otettu Naarkosken sillalla 1950-luvun alussa.
Kuvassa on vasemmalta lähtien Asko Perttilä, Jussi Perttilä, Pirkko Kontula, Helle Perttilä, Helmi Perttilä, Tuomo Perttilä (sylissä), Impi Perttilä, Irja Perttilä (seisoo Impin edessä) ja…

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnitteli silloinen Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja…

1916
Edvin Hedman perusti Perttulaa edeltäneen yksityisen kasvatuslaitoksen vuonna 1890 Helsingin Kallion kaupunginosaan, jossa ongelmana olivat levoton ympäristö ja turvattomuus. Perttulan tilalle silloisen Vanajan Miemalaan laitos muutti toukokuussa…

Ensimmäisessä kuvassa Lehtisen pihalla istuu joukko perunanistutukseen lähdössä olevia ihmisiä.
Kuvassa edessä Merikannon tyttö (vas.), Merikannon mamma, Sorge Martin, Alma Raunio ja Emmi Rantalainen ja takana Lyyli (vas.) ja Keijo Lehtinen, Einari…

Kuvassa pidetään taukoa joko perunannostosta tai istutuksesta.
Takarivissä seisovat Terho Kareoja (o.s. Greijula) (oik.) ja Tyyne Greijula (o.s. Helenius). Tyynen edessä seisoo Liisa Kareoja (nyk. Tojkander).

Perunannostossa Sulkavanjärvellä Rosolan perunatilalla. Vasemmalta vahtimestari Kaisa Tikkanen ja Nina Järvinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.10.1965.

Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.

Keiteleen Osuuspankin Ryhtiapurahan peruskoulun päästöjuhlassa saivat Saara Huttunen (vas.) ja Auli Ojala. Samassa tilaisuudessa luovutettiin Kansainvälisen Osuuspankkien Piirustuskilpailun palkinnot: Sanna Jääskeläinen ja Tuula Rahikainen sekä…

Tässä tehdään Aate Aholan talon perustuksia.

1952
Digitoidussa dokumentissa on valkoisia ruuduttomia liuskoja, jotka on luultavasti leikattu isommista papereista. Sisältää novellin ja sananparsia.Novellissa Pesäpallo jokiperäläiset pelaavat kauneimpina heinäntekopäivinä pesäpalloa, niin että heinät…

Heikki Luttisen omistama Pessarin talo Lamujärvellä.

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)

Eripainos lehtiartikkelista.

1780
Petari Brennerin wijmmeinen puhe, kuin hän Stockholmin kaupungin eteläisen portin kautta uloswietin wäkiwallaiselle kuolemalle, s. 4. p. heinäkuusa 1720. Ruotsista suomexi käätty.

Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasasa :…

1786
Peter Brenners sista tal, : då han genom Stockholms stads södre port fördes ut til en wåldsam död, den 4 julii 1720.

Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720

Julkaistu:Wasa : omtryckt af Georg Wilhelm Londicer, 1786.

Ulkoasu:[1-2] 3-24 s. ;…
 
Koneluettavat metatiedot: