Piirolan riihi oli Pukkilan Kirkonkylässä suurin piirtein Eero Liljan talon kohdalla. Riihen alapuolella oli Pukkilan kanttorina vuosina 1932-1956 toimineen ja eläkkeelle siirryttyään takaisin Pukkilan muuttaneen Eino Piirolan kettutarha. Piirola…
Piironki (1_207 Honkajoki). Kolmelaatikkoinen, puusta valmistettu. Päällä peili, kynttilöitä ja valokuvia. Sama piironki kuin kuvissa 1_205 ja 1_206. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Soini Mujon käsikirjoitus on eräänlainen Hämeenlinnan kirjastotoiminnan 75-vuotishistoriikki, vaikka se ei koskaan ilmestynyt painettuna. Kirjastolautakunta lunasti kuitenkin Mujon käsikirjoituksen helpottamaan kirjaston satavuotishistoriikin…
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten…
Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.
Vuonna 1918 sodan jälkeen Suomessa oli paljon sodasta kärsineitä lapsia, joille tarvittiin lastenkoteja. Suureksi ongelmaksi tuli lastenkotien henkilökunnan ja johtajattarien puute. Kirkon Sisälähetysseura asetti toimikunnan, joka alkoi suunnitella…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Osuuspankkijärjestön piirustuskilpailun palkitut piirtäjät. Vasemmalla takana Tuula Nuutinen ja Raija Eevala, edessä vasemmalla Hannu Jääskeläinen, Tommi Kärkkäinen ja Kari Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.5.1977.
Kansainvälinen osuuspankkien piirustuskilpailu Millaisena näet luonnon. Kilpailutöitä arvostelemassa vasemmalta Raimo Raatikainen, Kalervo Räikkönen, Veikko Tabell, Risto Hämäläinen, Aila Kervinen ja Väinö Jokinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Piispantarkastus. Keskikoulussa järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat 4 ja 5 luokan oppilaat sekä kansalaiskoululuokat. Edessä oikealla kirkkoherra Lehmuskoski sekä piispa ja rouva Kares. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 14.11.1969.
Nousiaisten kunnan virkistysalue Pikisaaressa, Askaisissa, lähellä Louhisaaren kartanoa. Saunaa lämmitetään kesäkaudella. Saunarakennuksessa olevaa takkahuonetta voi vuokrata. Ranta on lapsiystävällinen matalan rantaveden ansiosta.
Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.
Pikku kertoelmia ilmestyi vuonna 1878 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se sisältää alkuperäiset kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin, mukaelmat Katri, Tekla ja Kalastaja-Lassi sekä suomennoksen Onnen kukkaset. Kertomus Pitkänniemen…
Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…
Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti…
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja…
Pikkujoulut Otavassa vuonna 1949. Pentti Haanpään vieressä pianon ääressä Viljo Kojo ja Erkki Tanttu. Takana Eino Kauppinen sekä R. A. Reenpää. Tantun takana Viljo Kajava.
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto on avattava kirja. Materiaalina 150 vuotta vanha, kaupunkitalon kattorakenteessa käytetty mäntypuu. Selkämateriaali nahka. Signeerattu kpl.
Lotta Svärd -yhdistyksiin oli mahdollista 1930-luvun alkupuolelta alkaen perustaa osastoja 8-16-vuotiaille tytöille. Aluksi tytöistä käytettiin nimeä pikkulotta ja vuodesta 1943 alkaen lottatyttö. Heidän pukunsa oli lottapuku pienoiskoossa. Takana…
Pikkuluoman perkaustyömaa (2_13 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1938. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 143 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 86.
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu kellastuneille ruuduttomille liuskoille, jotka on luultavasti leikattu isommista papereista. Dokumentti sisältää novellien Pilapuu ja Kivet osittaiset käsikirjoitukset. Ensimmäisessä novellissa ei otsikkoa, se…
Keiteleen Nujun atomionginnat. Paras keiteleläinen oli Matti Saastamoinen, joka sai 4770g kaloja ja palkinnoksi matkaradion. Saalista punnitsemassa Juhani Järvelä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.4.1972.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana vanha kanneton kirja. Kirjan keskelle on leikattu soikea aukko, joka jatkuu suipentuen läpi kirjan. Leikatut sivut yhteen liimattuna sisältyvät teokseen. Uniikkikappale.
Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
