Aineistot (yhteensä 10727)

1930-luku
Suomen siipikarjanhoitajain liitto perustettiin Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 1918. Liiton opetus- ja kurssitoiminta alkoi vuonna 1926 Vanajan Kankaantaan Rantalassa. Muutamaa vuotta myöhemmin Siipikarjanhoitajain liitto rakennutti Hämeenlinnaan…

1930-luku
Kanakoulu eli Siipikarjanhoitokoulu toimi Hämeenlinnassa vuosina 1926–1989. Syksyllä 1929 oppilaitokselle valmistui oma koulutalo Kankaantaan kaupunginosaan. Tyyliltään 1920-luvun klassismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Katri…

1910
Kampin karjan esittelyä maatalousnäyttelyssä v. 1910 (2_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Lehmiä esittelevät vas. emäntä Olga Kamppi sekä kaksi karjakkoa. Taustalla joen takana näkyy Honkajoen kirkko ja muita rakennuksia. Kuvaaja mahdollisesti Juho Hälli.…

Vasemmalla parturi-kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Kampaaja Terttu Kärkkäinen työssään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.10.1970.

Kuvassa ovat Kerttu Paukkula (o.s. Ojala) (oik.), Elsa Nurminen, Eeva Perttilä ja Siiri Tuomisto. Naiset olivat Kanteleella sijainneen Perttilän kyläkaupan työntekijöitä.
Leipuri Nurminen ei ilmeisesti halua valokuvaan ja peittää siksi kasvot…

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

Raision vanhin yhä toiminnassa oleva teollisuusyritys Kallion konepaja vaikutti asemanseudulla vuodesta 1922 vuoteen 1962. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1970
Eripainos: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 39, 1970.

Kallioharju. Keitele, Hamula. Aittarakennukset ajoittuvat 1840-luvulle.

Kalle Niskanen, Orimäen Kalle on vuoleskellut kymmeniä puuhevosia kuin Vaahteranmäen Eemeli konsanaan. Kuva Toini Niskanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1993

Kalle Keckmanin talo Haapavedellä. Kalle Keckman oli Pentti Haanpään eno.

1954
Mikko, Aili, Pentti ja Elsa Haanpää sekä Kalle Keckman Piippolan Leskelässä vuonna 1954. Kalle Keckman oli Pentti Haanpään eno.

1954
Kalle Keckman ja Pentti Haanpään sisarukset puolisoineen vuoona 1954.

1920-luku
Kalle Keckman, Pentti Haanpään eno.

1957
Kalle Hankonen soutamassa Pentin Haanpään veneellä. Kuva on Pentti Haanpään seuran kokouksesta vuonna 1957.

1960-luku
Kalle Haanpää, Mikko Tinkala ja Paavo Marttinen Oulussa Merikosken padolla 1960-luvulla.

1960-luku
Kalle Haanpää ja Mikko Tinkala 1960-luvulla Oulussa.

Keiteleen kirkonkylässa kuorma-autoilija Reino Koskisella 10 kalkkunaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.10.1975.

Kalkkunakukko Pekka ja emäntä Anna Myyryläinen Viitasuolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.4.1967.

1962-01-16
Satakunnan Kansa -lehdessä 15.1.1962 julkaistu murrepakina.

Kalevi Saastamoinen. Vuosiluku tuntematon.

Seppälän isäntäväki Kalevi ja Elsa Saastamoinen hoidokkeineen. Vuosiluku tuntematon.

1957
Eripainos Varsinais-Suomen maakuntakirjasta 14-15

Avainsanat: ,

2003
Kirjoittaja täydentänyt myöhemmin tekstiään yhdellä, käsin kirjoitetulla sivulla, jossa käsitellään Kalevan koulun lakkauttamista. Sivu liitteenä.

Avainsanat:

Eliel Saarinen suunnitteli vuonna 1921 Kalevalatalon Kalevalaseuralle. Sen oli tarkoitus tulla Helsinkiin Munkkiniemen kärkeen, mutta rakennushanketta ei koskaan toteutettu.Kalevalatalosta oli tarkoitus tulla paitsi Kalevalaseuran toimitila, myös…

Kuvia Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1985

Keiteleen opettajayhdistyksen toimesta pidettiin Kalevalajuhla kirkonkylän kansakoulussa. Kuvassa opettajien nokkahuilutrio esiintyy. Vasemmalta Bertta Harjula(?) Aila Kervinen ja Oili Leinonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.3.1966.

Maija Liisa Kettunen kertoo, miten Haapajärvestä hankittiin lisäelantoa kalastamalla Iisalmen Paaslahdessa 1950-luvulla.

Ville Räihä sai kaksi valtavaa kuhaa. 6,4 kg ja 4,95 kg. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.4.1967.

1992-12-11
Kesä 1938 oli kuiva kesä, metsäpaloja oli paljon. Kun palo saatiin rajattua ja sammutettua paikalle komennettu miesporukka ehti kalastamaan. Uistin pudotettiin varovasti veteen, sitä ei saanut liikutella. Kalaa oli paljon, harria ja taimenta ja myös…

Kalasääski kuoli verkkoon. Oikealla Ville Mähönen sekä Elli ja Ilpo Eskelinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.5.1971.

Kalasääski kyhännyt pesänsä kartoitusta varten puuhun asetetun lentomerkin päälle. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.8.1968.

Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.
 
Koneluettavat metatiedot: