Aineistot (yhteensä 10734)

Satakunnantie Raision keskiaikaisen harmaakivikirkon kohdalla 1900-luvun alkupuolella. Tieosuus oli osa Suurta Postitietä, joka kiersi kirkon pohjoispuolitse vuoteen 1936 saakka. Silloin tie oikaistiin nykyiselleen kulkemaan kirkon eteläpuolelta.

Avainsanat: , ,

Raision kirkonseutua 1910-luvulla. Etualalla Ahtilan kaupparakennus, taaempana näkyvät Raision kirkko ja lainamakasiini. Ahtila sijaitsi Raision nykyisen kaupungintalon paikalla.

Raision keskustaa 1950-luvun jälkipuolella. Satakunnantiestä erkani VPK:n paloasemarakennuksen jälkeen Naantaliin päin menevä tie. Satakunnantie jatkui Osuuskassan ja Osuuskaupan rakennusten välistä kohti Raumaa nykyisenä Kerttulantienä.

Avainsanat:

Raision keskustaa 1960-luvun alkupuolella. Nykyinen risteys syntyi Nesteentien valmistuttua vuonna 1957.

Avainsanat:

Vuonna 1938 valmistunut VPK:n talo sijaitsi keskeisellä paikalla silloisessa Raision keskustassa. Rakennus purettiin vuonna 1971 Raisiontien levennyksen tieltä. Kuvassa etualalla Raision taksiautoilijoita. Eletään 1950-luvun jälkipuolta.

Hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Ongelmana olivat kuitenkin Raision risteykset, jotka olivat maankuuluja vaarallisuudestaan. Kuvassa Rauman- ja Ohikulkutien…

Raision keskustasta noin vuonna 1970 otettu ilmakuva. Kuvassa etualalla paloasema ja koulukeskuksen aluetta.

Raision keskustassa toteutettiin 1970-luvulla omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille.

Raision tori kioskeineen 1970-luvulla. Keskustan saneeraustöissä tori siirrettiin 2000-luvun alussa Tasalan puolelle.

Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola (nyk. Villiviini) ja vuonna 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntosiipi. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Sipilä, jonka suunnittelema on…

Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.

1925
Raision aseman vihkiäiset 30.5.1925. Asemarakennus edustaa tyyliltään tyypillistä 1920-luvun puuasema-arkkitehtuuria. Ilman ratayhteyttä nykyistä Raisio Yhtymää ei olisi perustettu Raisioon.

Raision vanhin yhä toiminnassa oleva teollisuusyritys Kallion konepaja vaikutti asemanseudulla vuodesta 1922 vuoteen 1962. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

Paikkarin pysäkillä 1930-luvun lopulla.

Hahdenniemen venesatama 1970-luvun puolivälissä. Venepaikkojen määrä oli kasvanut jo 120:een.

Avainsanat:

Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.

Avainsanat:

Myös Raisionjoessa oli useita suosittuja uimapaikkoja ennen Raision-Naantalin vesilaitoksen valmistumista vuonna 1957. Kuva on Ihalasta 1910-luvulta.

Raision vanha uimahalli valmistui vuonna 1973. Nykyinen uintikeskus Ulpukka avattiin vuonna 1997 käsittäen peruskorjatun vanhan uimahallin sekä uudisosan.

1974
Raisio tunnetaan myös maailman suurimmasta vaihtolavalaitteiden valmistajasta Cargotec Finland Oy:stä, joka tunnettiin aikaisemmin Autolava Oy:nä ja Multilift Oy:nä. Autolavan toiminta siirtyi Naantalista Raisioon, Nesteentien varrelle rakennettuihin…

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat: , ,

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Raision yhteiskoulu (nykyinen Raision lukio) valmistui vaiheittain vuosien 1958 ja 1962 välisenä aikana.

Avainsanat:

1967
Nykyään maamme suurimpiin yläkouluihin lukeutuva Vaisaaren koulu vasta valmistuneena vuonna 1967.

Avainsanat:

Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä kauppoja, joista suurin osa oli pieniä kauppapuoteja. Vielä vuonna 1969 Raisiossa toimi 41 elintarvikemyymälää. Kuvassa oleva Pasalassa sijainnut Tuomen kauppa palveli asiakkaita vuodesta…

Kauppapuotien toiminta kävi kannattamattomaksi 1970-luvulla, jolloin Kerttulan liikekeskus tavarataloineen alkoi vetää asiakkaita puoleensa. Raision ensimmäinen suurmyymälä Sokos aloitti toimintansa vuonna 1973.

Avainsanat:

Poikkeuksiakin oli. Asemanseudulla vuodesta 1947 sekatavarakauppaa pitänyt Eino Aalto vastasi 1970-luvun mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin keskittymällä yhä enemmän rakennustarvikkeiden myyntiin. Kuva on 1950-luvun puolivälistä.

Monille vanhemman polven raisiolaisille seuratalo tanssilavoineen tuo mieleen lämpimiä muistoja vuosikymmenten takaa. Varppeenmäellä sijainnut seuratalo valmistui vuonna 1920. Kukoistusaikanaan se oli Raision huvielämän keskus. Talon käyttö alkoi…

Avainsanat: , ,

Seuratalon tapaan myös vuonna 1919 käyttöön otettu Raision työväentalo oli aikakautensa monitoimitalo. 1960-luvulla työväentalon käyttö alkoi vähetä talon kunnon heiketessä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä muussa käytössä ollut vanha työväentalo…

Kerttulan liikuntahalli, joka tunnetaan Loimun kotisalina, valmistui vuonna 1987.

Avainsanat:

Loimu perustettiin alun alkaen vuonna 1958 Kaanaan kyläseuraksi. Toiminnan alkuvuosina Loimu oli yleisseura. Vuodesta 1967 tuli vedenjakaja Loimun historiassa, kun seura päätti keskittyä lentopalloon. Ilman tätä kauaskantoista päätöstä ryhtyä…

Avainsanat:

Yksittäisistä raisiolaisista urheilijoista on kuitenkin tunnetuin soudun jättiläinen, kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen.

Avainsanat: ,

1970-luvun lopulla ja 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla Raisio saavutti mainetta myös rock-kaupunkina. Raision suuri ylpeys SIG oli tuolloin suosionsa huipulla tehden kotikaupunkiaan, suurta risteystä tunnetuksi.

Avainsanat:

Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…

Avainsanat:

Vuonna 1954 valmistunut kunnantalo (nyk. Harkko) on myös osa Raision kirjaston historiaa, sillä kirjasto toimi kunnantalon siipirakennuksessa vuodesta 1955 vuoteen 1976. Raision uuden kaupungintalon valmistuttua kirjastolle kunnostettiin tilat…

Avainsanat:

Vuonna 1981 valmistuneen kaupungintalon on suunnitellut arkkitehti Arto Sipinen.

Avainsanat:

1874
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…

n. 1880-1914.
Pehr Fredric von Rettig (1843 Gävle, Ruotsi – 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig…

1891-1922
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…

1886-1887
Turun kansankirjastonhoitaja vuosina 1886-1887

Avainsanat: , , , ,

Savonkatu 32

Matkustajakoti, kahvila-ravintola Otava toimi tällä tontilla olevassa kaksikerroksisessa puurakenteisessa talossa. Kansan suussa se kulki Hummerikujan nimellä (ehkä syystäkin). 1930-luvulla, sen alkupuolella sitä piti poliisi…

Avainsanat: , , , ,

1958
Asemarakennuksessa toimi posti vuodesta 1924 vuoteen 1982. Aseman posti oli Raision pääpostina vuoteen 1961. Kuvassa aseman postin henkilökuntaa vuonna 1958 asemarakennuksen päädyssä.

1950-luku
Ihalan posti toimi Pappilan talon alakerrassa vuodesta 1955 vuoteen 1963. Postin lisäksi rakennuksen alakerrassa toimi tuolloin myös Tarmola. Postilta vapautuneisiin tiloihin muutti Raision Säästöpankin Ihalan konttori, jossa se toimi…

Avainsanat: ,

1950-luku
Kuloisten posti sijaitsi Jertantiellä vuoteen 1960, jolloin postitoimisto muutti uuteen Tarmolan rakennukseen Keskitien varteen.

1960-luku
Vanton posti toimi Kaanaantien varrella olevan Koskisen talon alakerrassa vuodesta 1960 vuoteen 1984, jolloin posti muutti tien toiselle puolelle osuuskaupan entisiin tiloihin. Vanton postikonttorin toiminta päättyi vuonna 1991. Kuvassa Vanton postin…

1950-luku
Raision Säästöpankki muutti rakennuttamaansa omaan toimitilaan vuonna 1957. Pankin itsenäinen toiminta päättyi vuonna 1967, jolloin se sivukonttoreineen fuusioitui Turun Suomalaiseen Säästöpankkiin. Vuonna 1980 TSSP:n Raision aluekonttori muutti…

1950-luku
Raision Säästöpankin Ihalan konttori toimi tässä Ihalantien varrella olevassa rakennuksessa vuodesta 1954 vuoteen 1963. Samassa kiinteistössä oli myös Pentti Puiston rautakauppa.

Raision Säästöpankin asemanseudun konttori perustettiin vuonna 1953. Se toimi alkuun Aallon kaupparakennuksen yhteydessä ja sittemmin Vehnätien varrella olevassa kiinteistössä. Asemanseudun konttorin toiminta päättyi vuonna 1991.
 
Koneluettavat metatiedot: