Keiteleen rintamamiesveteraaneilla on nyt yhteinen tunnus: oma lippu, jota kirkkoherra Lehmuskoski tässä vihkii. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.10.1973.
Vuonna 1934 otetussa kuvassa ovat kanttori Eino Piirola (vas.) ja rovasti W.A.Urhonen (oik.). Kuvasta tunnistettu lisäksi Pentti Lehtinen (toinen rivi, 2. vas.), Heimo Hyrylä (takarivi, 3. oik.) ja Toivo Hannula (takarivi 1. oik).
Muita…
Rippikoululaisia Pukkilan kirkon portailla n. vuonna 1938.
Kuvasta tunnistettu edessä oleva kanttori Eino Piirola, alariviltä laskettuna toisella rivillä oikealla Sävy Hannula (Salmi), kolmannella rivillä vasemmalta ensimmäisenä Paula Peltonen.
Jumalanpalveluksessa konfirmoitiin vv. 1954-55 syntyneitä rippikoululaisia 105. 53 poikaa ja 52 tyttöä. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.6.1970.
Kirkkoherra Viljam Hirvonen vasemmalla ja rippikoulutytöt Lapinlahden kirkon portailla 6.10.1931. Viljami Hirvonen toimi Lapinlahden kirkkoherrana vuosina 1930-1951.
Rippikoulutytöt auttamassa Anna Pirtolaa siivoustöissä. Vasemmalla Aili Laukkanen Tossavanlahdesta, Anna Pirtola, Anja Ikäläinen Koutajärveltä ja Anna-Liisa Jauhiainen Sulkavanjärveltä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.5.1967.
Riskaan Hermanni Jauhiainen perheineen. Vasemmalta Tyyne Kokkonen o.s. Jauhiainen, Eemil Jauhiainen Uurave Pielaveden Jylhä, isä Herman Jauhiainen, äiti Augusta o.s. Saastamoinen, tytär Augusta, myöh. Kokkonen Sundholona ja tytär Hilja Kokkonen.…
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Ristiaallokossa: Elämän kokemusta, En rakasta tyyntä, Ensi vuokko, Gladstonelle, Hengen tasavalta, Hääilta, Jos tohdit ja tahdot, Koittaa järki jäykkä olla, Mik' onpi syynä, Mustat silmät, Niin varmasti, Sunnuntaina,…
Kanteleella sijainnut, ristimäntynä tunnettu puu, jonka juurelle punakaartilaiset ampuivat vuoden 1918 sisällissodan aikana Muurahaisen talon isännän Heikki Seppälän. Puu on sittemmin kaadettu. Valokuva on vuodelta 2013 ja sen on ottanut Kalle…
Hämeenlinnan ortodoksisen sotilaskirkon paikka oli merkitty jo Georg Wileniuksen vuonna 1868 laatimaan asemakaavaan, jonka senaatti hyväksyi vuonna 1872. Tässä kaavassa Pikkutorin keskelle oli merkitty paikka venäläiselle kirkolle, jota ympäröi…
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…
Haastateltava tuli töihin Riutulaan etelästä. Matka perille oli hankala, mutta itse paikka oli kaunis ja viehättävä. Riutulassa ei tunnettu työaikoja, töitä tehtiin paljon ja työtehtävät olivat moninaisia. Toisaalta osattiin myös palkita, esimerkiksi…
Kiinteistö Oy Nilakanharjun rivitalon harjannostajaiset. Vasemmalta Aarne Saastamoinen, Tuomas Kokoi, H. Vesterinen, Raimo Laulainen, Pekka Saastamoinen ja Kari Kortevaara. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.4.1976.
Näytelmän käsikirjoitusversio. Käsikirjoitus on sidottu kirjaviin kansiin, joissa punainen selkämys. Roinilan talossa - käsikirjoitus on kirjan alussa, 93 numeroitua sivua, näytökset 1-2. Käsikirjoitus on puhtaaksikirjoitettu, ei ilmeisesti Minna…
Näytelmän käsikirjoitus. Teksti on sidottu tummanvihreisiin kansiin. Etulehdellä on merkintä: "Roinilan talossa, näytelmä 3:ssa näytöksessä Kirj. Minna Canth". Ensimmäisellä ja viimeisellä tekstisivulla on venäjänkielinen leima.
Näytelmän käsikirjoitusta. Tekstiarkit ovat taitetun paperin välissä, jossa on merkinta: "N:o 8". Tekstiä ei ole kirjoittanut Minna Canth, vaan sen on joku muu kopioinut hänen käsikirjoituksestaan. Arkkien ylälaitaan on merkitty ne sivut, joilta…
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kirjoitettu lyijykynällä konseptiarkille. Paperiin ei ole merkitty näytelmän nimeä, vaan se on päätelty tekstin sisällöstä. Kyseessä on katkelma, ilmeisesti näytelmän alkuluonnosta.
Roinilan talossa -näytelmän ilmoitus. Ilmoituksessa esitetään näytelmän roolijako.Ilmoituksella viitataan Suomalaisen teatterin Roinilan talossa -esitykseen, jonka ensiesitys oli 19.3.1900.