Pukaralammin tilan pihapiiriä (1_105 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvattu kujan päästä. Vasemmalla navetan pääty, keskellä humalistotarha, jonka takana aitta. Navetan takana näkyy Pukaran talon päätyä.
Pukaralammin tilan pihapiiriä (1_106 Honkajoki, Pukarankylä). Vasemmalla navetan takaseinää, keskellä aitta. Pukaralammin pihapiiriä kiersi melko näyttävä kiviaita.
Pukaralammin tilan pihapiiriä (1_107 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvattu aidan takaa. Vasemmalla navetta, keskeltä takaa näkyy päärakennuksen kulmaa, oikealla vilja-aitta.
Pukaralammin tilan pihapiiriä (1_112 Honkajoki, Pukarankylä). Vasemmalla päärakennus, oikealla vilja-aitta (jauhot ja ruokavilja), jonka toisessa kerroksessa luhti. Aitan seinässä näkyvästä ristikkokoristeisesta luukusta harjoitti talon poika Eero…
Työpöytä (1_120 Honkajoki). Puusta valmistettu koristeellinen työpöytä ja kaksi selkänojallista tuolia. Väriltään tummia. Seinällä kehystettyjä valokuvia. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Puhelin ja radio (1_121 Honkajoki). Seinässä kiinni oleva iso puukuorinen puhelinlaite ja pöydän päällä isohko radio. Kuva on 1950-luvulta, joten laitteet siltä ajalta tai vanhempia. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Huonenäkymä (1_124 Honkajoki). Keskellä korkea kirjahylly, jossa lasiovet. Vasemmalla näkyy osa sängystä ja oikealla puusta valmistettu selkänojallinen tuoli sekä osa pöydästä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Sänky (1_131 Honkajoki). Sivustavedettävä sänky, vuode laitettuna. Kuvan oikeassa alalaidassa kahdet saappaat ja yhdet kengät. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tuoli (1_133 Honkajoki). Puusta valmistettu selkänojallinen tuoli. Maalattu tummaksi, kulunut. Nostettu pihaan, takana avonainen talon ovi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Savuhormipellin avausmekanismi (1_140 Honkajoki). Puusta ja narusta rakennettu katonrajassa oleva mekanismi, jolla avataan ja suljetaan savuhormin pelti. Liittyy ehkä kuvaan 1_139. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Lauluja nuorisoille -vihkon kolme onnettomuusaiheista veisua ovat ilmeisesti G. W. Gustafssonin kirjoittamia. Gustafsson oli aikansa tuotteliaimpia viisujen sepittäjiä. Hän esiintyi myös nimimerkeillä ”Kustaa Kustaanpoika Lapista” ja ”Kansan parasta…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Katastrofit ja onnettomuudet olivat suosittuja arkkiveisujen aiheita. Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä kertoo Oulunsalon Varjakassa syksyllä 1907 tapahtuneesta turmasta. Norjalaisen parkki Haugesundin lastausväkeä kuljettanut…
Fredrika Pietilän pienoisromaani Kihlatut (1878) kertoo rinnakkain talonpojan tyttären Maijun ja merimiehen tyttären Kaisun elämästä 1840-luvun Oulussa. Pietilä ottaa kantaa moniin naisen asemaan liittyviin epäkohtiin, kuten miehen naittajavaltaan ja…
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) matkasi vuosina 1798-1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Kolme vuotta myöhemmin hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen, jossa hän…
Travels-teoksen toisessa osassa matkataan Muonionjokea ja Palojokea pitkin Jäämeren rannikolle ja sieltä edelleen purjehtien Nordkappiin. Lappia koskevan matkakuvauksen jälkeen seuraa laaja osasto ”Yleisiä ja sekalaisia tietoja Lapista” (General and…
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…