Raision Loimun tarina Kaanaan kyläseurasta yhdeksi Suomen maineikkaimmista lentopalloseuroista on vertaansa vailla. Vuonna 1958 perustettu Loimu alkoi panostaa tosissaan lentopalloon 1970-luvun alkupuolella nousten keväällä 1977 mestaruussarjaan.…
Raision kaupungin 40-vuotisjuhlavuoden 2014 kunniaksi toteutetaan viime vuosien kylämatkaesitysten hengessä näytelmällinen aikamatka 1970-luvun Raisioon. ”Elämää suuressa risteyksessä” –esityksen pääosassa on kaupungiksi tullut Raisio…
Sukkuu niinku Kaanaa keskenään –muisteludraamassa tehdään aikamatka Kaanaaseen ennen ja jälkeen Nesteen öljynjalostamon rakentamisen. Eristyksissä olleelle Kaanaanmaalle merkitsi valtavaa muutosta jalostamon ja sinne Raisionlahden poikki johtavan…
Pasala, Euroopan kaunein paikka– muisteludraama herättää eloon Pasalan pientaloalueen rakentamisen ja elämänmenon 1940-luvulta 1960-luvulle. Turussa oli sotien jälkeen runsaasti töitä, ja monet maaseudulta töiden perässä tulleet asettuivat …
Raision historiallinen asemanseutu on monin tavoin vaikuttanut Raision kehitykseen. Asemanseutu
syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema
keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta. Se …
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on koostanut tätä kirjaa 16 kappaleen uniikkisarjan. Teos on käsin sidottu, painettu teksti- ja kuvamateriaali. Xerox-paperi, sekatekniikka. Teoksen lähtökohtana on kuuden taiteilijan kokeellinen taideprojekti…
Tehdasaluetta n. vuonna 1920. Vasemmalla asuinrakennus (1913), myöhemmin konttori. Tehdas/nahkimo (1908-1926) ennen viimeisintä laajennusta sekä varasto (n. 1916). Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.
Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…
Suomen Matkailuliiton omistama Aurinkolaiva liikennöi 1950-luvulla muutaman vuoden Inarijärvellä Koppelon ja Inarin kirkonkylän välistä reittiä. Laiva oli vastaavankokoinen kuin sisämaassa liikennöivät laivat yleensä olivat, n. 30 metriä pitkä ja 7…
Kertoja ja haastattelija muistelevat minkälainen Ritakosken kämppä oli aikoinaan. Ruokaolot paranivat kun Kivekäs palkkasi Ritakosken kämpälle kokiksi Ruottalan Hildan.
Parhaaksi kullankaivuupaikaksi osoittautui Moberginoja, josta tuli kesän palkka. Kuivallakurulla yksityiset kaivajat toimivat myös Ivalojoki Oy:n leivissä. Laaniojan Kuivakuru oli ja olisi edelleen hyvä kultapaikka, toteavat vanhat kultamiehet.…
Jussa-Pekka kaivoi kultaa v. 1916 Ivalojokivarressa aluksi omatoimisesti. Siihen aikaan Heikki Kivekäs toimi venäläisrahoitteisena yrittäjänä alueella ja Jussa-Pekkakin siirtyi kavereinen yhtiön leipiin. Kivekkään yhtiö rakennutti aluksi kammeja ja…
Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.
Teos on taiteilijakirja. 18 kuvasivua haitarikirjana narulla suljettavassa pahvikotelossa, silhuettikuvissa saksankielinen teksti. Numeroitu painos (28/32).
Teos on taiteilijakirja. - Kirjasessa 13 alku- ja loppulausetta maailmankirjallisuuden klassikoista. Yhdellä aukemalla pala mustaa pitsiä. Säilytyskotelossa kymmenen kuvaannollista postikorttia Amsterdamista, kuvissa nuoria poikia.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu "oikeasta" kirjasta (Pauli Murtomäki : Säröt) sekä keramiikkaenkelistä. Kirjaa on käytetty veistoksen osana. Enkeli on liimattu kirjan etukanteen. Uniikkikappale.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
