Ensimmäisessä kuvassa on siemenen kylväjä.
Toisessa kuvassa ruissatoa leikataan Oksan pellolta.
Kolmannessa kuvassa yksi perheen pojista poseeraa ruislyhteen vieressä.
Neljännessä kuvassa tapahtuu rukiin puintia maamoottorin avulla ja viimeisessä…
Ensimmäisessä kuvassa kerätään pellavaa lyhteille Oksan pellolla.
Toisessa kuvassa on kaksi hevoskuormaa ja perhettä. Edessä vasemmalla Nikanor Nordqvit (myöhemmin Oksa).
Kolmannessa kuvassa pellavan loukutusta Savijoen Eerolassa n. 1925. Kuvasta…
Ensimmäisessä kuvassa Viljo Oksa kaivaa perinteisesti ojaa peltoon lapiolla.
Toisessa kuvassa hän käyttää kyntöauraa hevosvetoisessa yhdistelmässä.
Kolmannessa kuvassa hevoset vetää rekikuormaa pellolla ja poika ohjastaa kuorman päältä.
Repolan tilalla, nykyisen Vahteristontien varrella, talon pystytystä. Talo on siirretty Pukkilan vanhalta kirkolta. Serafiina ja Nikanor Oksa perheineen asettui taloon 1920-luvulla.
Ensimmäisessä kuvassa on tukkikuorma Pukkilan sahan kuorma-autossa. Ratissa luultavasti Arvo Mäkelä.
Toisessa kuvassa Arvo Mäkelä astumassa linjurin kyytiin tai auttamassa iäkkäämpää naishenkilöä auton rapuissa.
Ensimmäisessä uintikuvassa Arvo Mäkelä on laiturilla vasemmalla sotilaspuvussa ja sekalaista kaveriporukkaa ympärillä. Kuvassa hauskoja yksityiskohtia.
Toisessa kuvassa sotamiehet ovat hevosten selässä, Arvo Mäkelä vasemmalla. Huomaa taustalla…
Ensimmäisessä kuvassa Teuvo Mäkelä poseeraa valokuvaajalle ja taustalla hänen äitinsä Elsbeth Mäkelä lypsää lehmää. Taustalla vanha navetta, joka on purettu 1960-luvulla.
Toisessa kuvassa Teuvo Mäkelä hakkaa halkoja.
Ensimmäisessä kuvassa hauska poseerauskuva pikkutupaa vasten olevilla tikkailla.
Toisessa kuvassa Umpimaan tila 1950-luvulla. Talossa asui Mäkelän perhe.
Ensimmäisessä kuvassa kerätään pellavaa sirpillä.
Toisessa kuvassa pellavan keruussa on vasemmalta Viivi, Teuvo, Elsa ja Elsbeth Mäkelä.
Kolmannessa kuvassa ollaan Umpimaan heinäpellolla. Taustalla näkyy vanha navetta.
Kuvassa neljä sukupolvea vasemmalta Beata Siren, Sanni Weck sylissään Teuvo Mäkelä ja taustalla Teuvon äiti Elsbeth Mäkelä Umpimaan tilalla. Puuliiteri ja aitta näkyy taustalla.
Ryhmäkuvasta tunnistettu takarivistä vasemmalta Anja Peltonen (Heikkilä), Paula Peltonen ja Aira Peltonen (Heikkilä) ja eturivistä oikealta Suoma Peltonen (Hyrylä). Kuva on n. vuodelta 1927 Torpinkylästä.
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1918 otettu koulukuva.
Kuvasta tunnistettu eturivistä vasemmalta kolmas Anja Peltonen (Heikkilä) ja keskiriviltä vasemmalta viides Martta Salmi (Tervo). Opettaja on Ivar Salmi.
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1933 otettu luokkakuva.
Kuvasta on tunnistettu takarivistä vasemmalta kolma Paula Peltonen ja kuudes Aira Peltonen (Heikkilä).
Opettajat ovat Mandi ja Ivar Salmi.
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1930 otettu luokkakuva.
Kuvasta tunnistettu eturivistä vasemmalta viides Aira Peltonen (Heikkilä) ja toiselta riviltä vasemmalta neljäs Paula Peltonen.
Opettajat ovat Mandi ja Ivar Salmi.
Juhannuskahvit Kylä-Arvilassa 1924.
Seurueesta tunnistettu eturivistä oikealta Selma Peltonen (Arrenius), toinen Hilja Riihimäki (Kaiku), neljäs Anja Peltonen (Heikkilä, viides Hanna Arvila.
Takarivistä oikealta Suoma Peltonen (Hyrylä), Laura…
Kuva on n. vuodelta 1927 - 28.
Kuvassa on vasemmalta Suoma Peltonen (Hyrylä), Paula Peltonen, Selma Peltonen (Arrenius), Wiljam Peltonen ja Anja Peltonen (Heikkilä).
Kuvasta tunnistettu niittomies Wiljam Peltonen, haravoitsijat oikealta Selva Peltonen ja Hanna Arvila, pieni poika Aimo Arvila ja takarivistä vasemmalta Maria Aalto.
Kuvasta tunnistettu eturivistä toisena Suoma Peltonen (Hyrylä), neljäntenä Maria Aalto ja keskirivistä vasemmalta Hanna Arvila ja toisena Laura Arvila.
Pellavaa loukutetaan uudessa Arvilassa 1940-luvun alussa.
Tunnistetut eturivissä vasemmalla Maria Aalto ja oikealla Aira Peltonen (Heikkilä).
Takarivissä vasemmalla Kyllikki Hannukainen (Riihimäki).
Rippikoululaisia Pukkilan kirkon portailla n. vuonna 1938.
Kuvasta tunnistettu edessä oleva kanttori Eino Piirola, alariviltä laskettuna toisella rivillä oikealla Sävy Hannula (Salmi), kolmannella rivillä vasemmalta ensimmäisenä Paula Peltonen.
Rakennus on toiminut 1800-luvulla mm. pappien ja nimismiehen asuntona. Viimeiseksi Lehtiniemen pientilan päärakennuksena vuosina 1889-1927, ensin Torppari Matts Johanssonin ja sitten hänen poikansa August Lehtisen omistamana ja asuttamana.…
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
