Aineistot (yhteensä 10734)

1889
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1889.

1890
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1890.

1891
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1891.

1892
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1892.

1893
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1893.

1894
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1894.

1895
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1895.

1896
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1896.

1897
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1897.

1898
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1898.

1899
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1899.

2015
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1900.

1901
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1901.

1902
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1902.

1903
Turun kaupunginlääkäri Axel Reinhold Spoofin (1845–1930) pitämä sääpäiväkirja vuodelta 1903.

Päiväkoti toiminnan jälkeen nimi muuttui Väentuvaksi. Vuosiluku ei tiedossa.

Väentupa ja aitta. Vuosiluku ei tiedossa.

2001
Teos on taiteilijakirja. Sisältää aforismeja ja maantiekarttoja. Painosmäärä 56 kpl.

Avainsanat:

Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.

Avainsanat: ,

1956-12-02
Satakunnan Kansa -lehdessä 2.12.1956 julkaistu murrepakina.

1908
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…

Häämenojen kuvausta 1800-luvun loppupuolelta.

Heinolan alueen murretutkimus 1890-luvulta.

1885
Allekirjoitus: Kuntakokouksen puolesta Juhan Junnila, Kusta Wilen, Wilhelm Mäyrä

Avainsanat:

1959-04-12
Satakunnan Kansa -lehdessä 12.4.1959 julkaistu murrepakina.

1943
Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen…

Vaihdeompelijainkurssilla opettajana Marja-Liisa Aitniemi, joka neuvoo oppilasta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.11.1972.

Vaiheompelijakurssilta valmistuu 29 naista. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1972.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

1930-1950-luku
Kuopiossa leipurin opin saanut Kalle Vainikainen ryhtyi Hämeenlinnassa leipomo- ja kahvilayrittäjäksi vuonna 1900. Vuosina 1905–1963 Vainikaisen kahvila ja konditoria toimivat kaksikerroksisessa puutalossa Raatihuoneenkadun ja Linnankadun kulmassa.…

Paruski-vasikka ja seminologi Väinö Hokkanen. Omistaja maanviljelijä Vesa Kananen Keiteleen Lapinniemestä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.10.1968.

Mainospostikortti elokuvasta Jääkärin morsian. Kuvan takana on leima, jossa lukee "Elokuvan esitys Vehmaan Suojeluskunnan talossa 19 p;nä tammik.1933 K:lo.19 ja 21

Kuva on otettu Väinö Hynnisen 50-vuotisjuhlissa vuonna 1983. Onnittelukäynnillä olevaa Pukkilan Mieskuoroa johtaa opettaja Arvo Räsänen. Hynniselle luovutettiin Mieskuoroliiton myöntämä kultainen ansiomerkki ja Sulasolin Päijät-Hämeen piirin viiri.…

1885
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.

1958
Väinö Lindholmin minkkitarha Hennassa 3.10.1958

1919
Alkuperäinen maalaus Hämeenkyrön kunnanvirastossa

Väinö Paananen (vas.) apurinsa Heikki Räihän kanssa rajapyykkien kimpussa. Paanasen valimo valmistaa viemäriputkia, kaivonrenkaita- ja kansia, rumpunrenkaita, aitapylväitä, rajapyykkejä yms. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.10.1971.

Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…

Kuva Väinölänniemeltä, Peräniemen uimarannalta. Kuva on otettu vuosien 1893 ja 1910 välisenä aikana.
 
Koneluettavat metatiedot: