Tuvan ruuanlaittonurkkaus (1_188 Honkajoki). Puulämmitteiset hella, uuni ja leivinuuni. Muuri pinnoitettu kaakelilevyillä. Oikealla korkea puusta valmistettu kaappi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tuvan pöytä ja penkit (1_214 Honkajoki). Puusta tehtyjä, melko pitkiä. Takaseinällä telineessä puhelin. Oikealla tiskipöytä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on…
Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta…
Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan…
Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on…
Tuuloksen työväenyhdistys Alku perustettiin vuonna 1905. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin rakennusrahasto oman talon rakentamista varten. Tontti vuokrattiin Pohjoisten kartanolta vuonna 1908, ja Lammilta Ronnin kylästä Heikkilältä ostettiin talo,…
Lammin ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut hirsinen suojeluskuntatalo paloi 1934. Seuraavan vuoden alussa hyväksyttiin rakennusmestari Väinö Louhion tekemät uuden tiilisen talon piirustukset, ja suojeluskunta sai uuden talon käyttöönsä jo syyskuussa…
Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten…
Turun Seudun Osuuskassan Raision konttorin toimitalo valmistui vuonna 1954. Pankki toimi tässä talossa vuoteen 1974 asti, jolloin se muutti uusiin toimitiloihin Torikeskukseen. Vanha toimitalo jouduttiin purkamaan vuonna 1976 risteyksen laajennuksen…
Allekirjoittanut Turun sataman komendantti everstiluutnantti Armfelt.Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Kaupanteko vanhojen raisiolaisten hyvin muistamassa keskustan osuuskaupassa päättyi vuonna 1973 ja jatkui Torikeskuksen uudessa Sokoksessa. Vanha rakennus toimi muuton jälkeen varastona, kunnes se purettiin vuonna 1977.
Allekirjoittanut Ilmari Wuorinen, joka toimi Turun ja Porin läänin kuvernöörinä 1911-1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Turun kaupunginkirjaston alakerran lukusali kuvattuna n. 1910-luvulla. Vuosina 1903-1914 miesten ja naisten lukusalit sijaitsivat erikseen. Miesten lukusali sijaitsi ns. pyörösalissa eli rotundassa ja naisten lukusali sen vieressä. Ne oli erotettu…
Ruotsinkielinen Turun kaupunginkirjaston lainaussopimus vuodelta 1880. Vapaasti suomennettuna: Filosofian maisteri Karl Wahlström, Piispankatu 11, on lainannut teoksen: "Om Poncetet's Betydning för Geometrien, Elling Holst. Painettu Kristianiassa…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjasto ja lukusali sijaitsivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Kuvassa näkyy käsikirjaston henkilökuntaa ja asiakkaita n. 1930-1950-luvulla.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto sijaitsee Turun keskustassa Linnankadun varrella. Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen…
Pääkirjasto valmistui 1903, jolloin kirjastoon oli kaksi sisäänkäyntiä. 1912 uudistusten myötä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti poistettiin. Valokuvassa on vielä nähtävissä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
