Kansankirjasto ja lukusali sijaitsivat puutalossa osoitteessa Linnankatu 12 n. 1877-1903. Kansankirjastot olivat lähinnä suomenkieliselle alemmalle kansanluokalle, rahvaalle, tarkoitettuja kirjastoja. Kansankirjastotoiminta sai varsinaisesti alkunsa…
Turpeennostoa Puuojankeitaalla (2_11 Honkajoki). Turvekone ja kuljettaja työssään. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 233 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 161.
Turengin asema Janakkalassa on yksi vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-rataosuuden alkuperäisistä asemarakennuksista. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa puisessa asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi…
Tupanäkymä (1_190 Honkajoki). Takaseinällä astiakaappi, jossa lautasia ja tarjoiluastioita. Keskellä tumma keinutuoli, vasemmalla pöydänkulma. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Pukkilan Sotaveteraanit ry:n arkistopaperissa kuvaan oli liitetty teksti: "Miehet tupakkatauolla 'Kasematin' - miehistötulisuojan edessä".
Kuvassa Olavi Kivistö (vas.), luutnantti Lauri Kaapu, Toivo Brusila, Martti Jokinen ja Toimi Seppälä.
Maa- ja kotitalousneuvojat Arvo ja Katri Röytiö (oik.) uudessa kodissaan Puustellissa. Kuvassa mm. Hilda Saastamoinen, Elsa Saastamoinen ja Maijaliisa Koivistoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.2.1971.
Rengon ensimmäiseen kansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu…
Tuomas Rönkkö oli hurja mies ja hänelle tapahtui elämän varrella kaikenlaisía sattumuksia. Tarinassa kerrotaan kuinka Rönkkö kokoaa Ivalosta joukkoja punakaartilaisten riveihin ja johtaa heitä Murmanskiin. Murmanskista hän päätyy erinäisten…
Novelli Tuomaalan tuwalla on kirjoitettu Tuomas ja Neena Pohjanpalon hopeahääpäivän kunniaksi. Teuvo Pakkala kuului kokkolalaisten Pohjanpalojen tuttavapiiriin ja toimi heidän omistamansa köysitehtaan konttoristina ja kauppaedustajana vuosina…
Tuoli (1_133 Honkajoki). Puusta valmistettu selkänojallinen tuoli. Maalattu tummaksi, kulunut. Nostettu pihaan, takana avonainen talon ovi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Digitoidussa dokumentissa on neljä konekirjoitusliuskaa, joihin on tehty lyijykynällä pieniä korjauksia. Sisältää yhden novellin käsikirjoituksen.Novelli Tunturit kertoo kahden miehen oleskelusta autiossa tunturimaastossa, jossa he käyvät keskustelua…
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja…
Tulva Kanteleella, Myllyn sillalla vuonna 1935. Kuvassa ylhäällä seisovat Kauko Perttilä (vas.), Tauno Perttilä, Impi Perttilä ja Oskari Perttilä. Oikealla reunassa ovat Katri Perttilä ja Eino Lempälä. Autoa ajaa Mauno Perttilä ja auton reunalla…
Tulvavesi peitti Savijoella Kukonkorven sillalle johtavan tien vuonna 1965. Sillasta on kuvassa näkyvillä vain keskikohta. Polkupyöräilijä on Harri Mäkelä.
Toisessa kuvassa näkyy taustalla Savijoen seuratalo.
Emäntä Tyyne Räsänen poikiensa Juhanin ja Matin kanssa. Asuinrakennus paloi Sulkavanjärvenkylässä Petäjämäessä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.3.1969.
Tulipalo Kummunkylässä Rasiahossa. Talossa asui nuohooja ja ostomies Alvar Leinonen yhdessä myymäläharjoittelija Raimo Myyryläisen kanssa. Talon omisti talonmies Aulis Leinonen, joka asui Vesannolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.3.1968.
Koutajärven Itämäen talossa paloi navettarakennus ja aittarakennus. Rakennukset omistivat Pekka ja Liisa Karhunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.5.1970.
Tulipalo Keiteleen Äyräpäässä Kivirannassa. Tuli tuhosi karjarakennuksen ja kolme lehmää ja sian. Pelastettiin neljä sikaa ja kaksi vasikkaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1968.
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on Viitasaaren kirjastosta poistettu kirja ja ideana taiteilijan sanoin "ruostuminen". Teoksen muoto on avattu kirja. Pinnalla on rautapölyä, liimaa ja mikropiirejä. Vallitseva väri on ruosteenruskea.…
1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
