Aineistot (yhteensä 10698)

1929
Kajaanin kaupungilla ei sen perustamisen, 6.3.1651, ollut ensin maistraattia eikä raastuvanoikeutta. Sen sijaan laista ja hallinnosta vastasivat silloisen Kajaanin läänin tuomari ja linnan päällikkö. Vasta vuonna 1559 määräsi kreivi Pietari Brahe,…

1931
Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä (Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi, Paltamo) vuosina 1590-1931 toimineet papit, kappalaiset ja pitäjänapulaiset.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94…

1935
Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…

1928
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tuomiokuntien historiaa sekä henkilötietoja Kajaanissa toimineista tuomareista vuosina 1615-1928.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.

1952
Ensimmäinen kuva on vuodelta 1952 koulun vielä toimiessa, jälkimmäinen kuva on otettu ehkä 1980-luvulla. Koulun omistaa nykyisin Länsi-Orimattilan maaseutuseura ja paikka tunnetaan Kattilamaja-nimellä.

Henrik (Heikki) Johan Saastamoinen 80 vuotta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.5.1972.

Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…

2019, 2020
Henrikin koulun uudisosan tieltä purettiin yksi osio pois syksyn 2019 aikana ja vuonna 2020 uusi osio alkoi rakentumaan suotuisalla aikataululla.

2021
Koulun uudisosan rakentaminen eteni suotuisasti. Sisäpintojen ja kalusteiden asentamisia ym. tehtiin jo keväällä 2021.

Alimmassa kerroksessa oleva auditorion, ruokasalin ja musiikkiluokan kokonaisuusuus on monipuolinen käytettävyytensä puolesta.…

2020
Tämä kirja toteutettiin sanataiteen keinoin Akseli-kuntien kirjastoissa; Nousiaisissa, Maskun Lemussa ja Mynämäessä. Sanataideohjaaja Veera Ruohomäki siirsi sanataiteilut ja kuvat yksien kansien väliin. Kirjan julkaiseminen oli osa Kirjastonaakan…

2010
Teos on taiteilijakirja. Features objects arranged and collected by Nancy Shaver and sold in her shop in Hudson, N.Y. (WorldCat). Includes interview with Nancy Shaver by Steel Stillman.

Avainsanat:

1894
Minna Canthin mietteitä Järnefeltin Heräämiseni-teoksesta.

1985-04-3
Niemelän, kuten muidenkin talollisten karja laidunsi kesät luonnonnityillä ja tuli vasta syksyllä pihapiiriin. Vain lehmät pidettiin yöaikana navetassa. Talon piiat ja rengit yöpyivät tallin vintillä ja navetan hinkaloissa kesäaikaan. Sunnuntait oli…

1989
Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…

Sulkavanjärvellä maanviljelijä Herman Mikkonen 60v. Vasemmalla kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vilho Mikkonen ja oikealla kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.3.1966.

Herman Niskanen Virkkunsa kanssa 1912. Kuvaaja ei tiedossa.

2011
Mäntsälän kirjaston kesällä 2011 järjestämän lasten kirjoituskilpailun sato. Kilpailun aiheena oli ”Millainen on hyvä kirja?”, ja kysymykseen vastasi kokonaista 85 osallistujaa. Kirjoittajat lähestyivät aihetta niin lukijan kuin tekijänkin…

Avainsanat:

Herralan talo (Penttala), taustalla Nakkilan vanha kirkko. Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: ,

Herrasväkeä kahvilla Seppälän terassilla. Edessä Johanna Saastamoinen ja Kerttu-täti lapsineen. Takana oikealta Toini, Suoma ja Kyllikki Saastamoinen, tunnistamaton ja Kalevi Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Kyllikki Tossavainen. Vuosiluku ei…

Vasemmalta Heta (9v.) ja Martta Kananen (12v.) Viinikkalan koulun portailla 1930-luvulla. Kuva Otto Kananen.

Hetejoen talo Koutajärvellä. Tiettävästi rakennettu 1870-luvulla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.1.1969.

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Sota-ajan Valistustoimikunnan julkaisu Joensuussa 1918. Se sisältää ohjeita huollosta kansalaissodassa oleville valkoisille joukoille.

Avainsanat: ,

Edward Weck ohjastaa hevosta "pienentämisessä" rullaäkeellä.

Reino ja Arvi Heiskanen kengittämässä Leksu-hevosta. Alkuperäinen kuva Taina Ratamaa. Vuosiluku ei tiedossa.

(Aineiston luovuttaja: Terttu Eskelinen)

Avainsanat: , ,

Kallion isäntä Pentti Saastamoinen, Pimari ja Jutta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.8.1964.

Vasemmalta Vilho ja Velmer sekä Veikko ja Bitty. Hartikaisen veljekset hevosineen Koutajärven Myllyllä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.12.1975

Hevoskärryn kyydissä ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja kenties Eija-Liisa Virtanen. Hemmi Virtasella oli ravihevosia, joten kuvan ratsu saattaa olla ravihevonen.

Ahvenjärven savotalla oli kymmenen hevosta ja kolmekymmentä miestä. Maasto oli korkeaa ja vaarallista sekä hevosille että miehille. Leimikot tehtiin harvoiksi. Kaadettavat puut olivat jykevää tukkitavaraa ja vanhimmatkin, kaadetuksi määrätyt puut…

Jokikorvan monivuotinen työmies Viljami Jääskeläinen niittämässä hevosniittokoneella 1940-luvulla. Kuva Viljami Jääskeläinen.

Kaksi miestä istuu hevosen vetämissä rattaissa

1941
Hevosvetoinen kuusenhavu- ja polttopuukuorma (lamuska) (2_7 Honkajoki). Kuvan kaksi henkilöä tuntemattomia. Takana talo. Kuusenhavuja käytettiin jatkosodan aikana karjan kuivikkeina olkien sijasta. Olkia käytettiin tuolloin eläinten ruokana. Olkia…

Hiekan hautausmaalla. Maija Paananen, Helga Tabell, Wellamo Paananen. Valokuva Veikko Tabell 5.6.1994.

1940-luvulla raunioiden päällä sijaitsi Hiekan navetta, joka paloi munkkien asuma-aikana. Kuva 17.10.1977.

Hiekan talo ja piha heinäkuussa 1967. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.7.1967.
 
Koneluettavat metatiedot: