Valokuvassa Alli Heikkilä (Virtanen) poseeraa kuvaajalle hangella istuen. Hän on riisunut hanskansa ja koskettelee lumikiteitä. Vieressä ovat ajan mukaiset puusukset siteineen ja suksisauvat. Allin hiihtovaatteissa on erikoisia turkisyksityiskohtia.…
Keiteleen Sulkavanjärveltä Kumpuselän Petäjäkylästä hiihtäjäveljekset Aimo, Viljo ja Tapio Kaalimaa sekä poikien komea palkintokaappi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.4.1975.
Hannu Hytönen edusti paikallisia autoilijoita Kuopion läänin taksi- ja kuorma-autoilijoiden hiihtomestaruuskisoissa Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.3.1978.
TUL:n Savon piirin hiihtomestaruuskisoissa Keiteleen Kunnon Erkki Jurvasesta tuli kilpailujen kaksoismestari, sillä hän voitti yleisen 15km ja 30 km matkan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.1.1978.
Pielaveden ja Keiteleen kuntien kisa. Jouko Kaihenoja lähettää Olavi Paanasen ankkuriosuudelle Keiteleen voittoisassa viestissä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1971.
Hiivatehdas Osakeyhtiö Kronan perustettiin 1910 Mustasaareen. Tuotanto käsittää paitsi päätuotetta hiivaa myöskin väkiviinaa sekä raa'assa että denaturoidussa muodossa.
E. A. Piispanen
Tuom. Laurell
Alarik Nysten
K. M. Brondin
Hilma Alistuvan reseptivihko sisältää pääasiassa herkullisten leivonnaisten ohjeita, joita tehtiin Tappurin talossa 1900-luvulla. Hilma Alistuvasta tuli Tappurin tilan emäntä, kun hän avioitui Juho Salmelan kanssa vuonna 1902.
Taustalla näkyy Pukkilan vanha ruumishuone. Kuvasta on tunnistettu vaatturi Heikki Lampinen (vas.) ja Avilla Lampinen. Kuva on otettu n. 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.
Hilma Hemmilän kirjoittama muistelma Hemmilän kasvattitytär Lotan edesottamuksista Krimin sodan aikana. Alkuperäinen teksti on vuodelta 1929, puhtaaksi kirjoittanut Paula Hemmilä 1972.
Vuonna 1889 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan tuoteluettelossa on monenlaisia makkaroita ja lihatuotteita, jotka tehdas valmisti noudattaen lihan käsittelyssä "mitä ankarinta puhtautta". Wilenius kuoli vuonna 1912, jonka jälkeen hänen…
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…
Hirvensalon kirjasto sijaitsee Hirvensalon saarella. Kirjasto jatkaa pitkiä perinteitä, sillä kirjastotoiminnan voi katsoa alkaneen jo vuonna 1897 nuorisoseuran toimesta, kun saarelle perustettiin lukutupa. Kunnalliseksi kirjasto muuttui vuonna…
Hirvijokilaakso on kulttuuriperintömaisemaa Nousiaisissa. Aluetta on hoidettu paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen johdolla yhteistalkoin sekä lampaita laiduntamalla.