Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan haitarikirja. Mustien irtokansien sisällä nelisivuinen haitarikirja, jossa on tummalla pohjalla unenomaisia kuvia kerrostaloista. Kuvat vedostettu kumiöljymenetelmällä. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
Paula Kaunonen toimii kirjastovirkailijana Nousiaisten kunnankirjastossa ja harrastaa mm. valokuvausta. Kuva otettu Mallimaailman tapahtumapäivässä Turussa.
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Reilun kymmenen kilometrin päässä Porin keskustasta löytyy Preiviikin hyvin säilynyt maaseutumaisema. Asukkaat ovat vuosisatojen vaihteissa olosuhteissa kehittäneet kylästä elinvoimaisen ja samalla vaalineet esi-isiensä kulttuuriperintöä, suojelleet…
Merellisen Porin monet kasvot tarkastelee Porin kaupunkia sen syntymästä tähän päivään. Kirjan punaisena lankana on joen ja meren merkitys kaupungin syntymiselle ja sen kehittymiselle. Matka vanhasta kauppa- ja laivanvarustuskaupungista…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen eri värisillä sivuilla on kullakin vitsikäs kasvokuva, josta puuttuu nenä. Sen paikalla on teoksen läpi menevä pyöreä reikä, johon katsoja voi laittaa vaikkapa sormensa. Teoksen keskiaukeama avautuu A 4 -kokoiseksi…
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…
Af August Lafontaine.
Öfversatt efter sista och förbättrade uplagan.
Kirja on Pohjanmaan Museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta…
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…
Inarin viimeinen hukkatarha rakennettiin T.I. Itkosen mukaan v. 1870 lähelle Suonikylän rajaa Sulkus- ja Vuoskujärven välille, kahden vaaran notkelmaan. Tarha oli pohja-alaltaan 9-kulmainen, läpimitaltaan 15-17 m. (Itkonen 1984, 63-64). Tämän vanhan…
Reino Lahdenmäellä on yli 60 vuoden kokemus petojen pyynnistä ja eränkäynnistä. Tässä tarinassa kerrotaan kommelluksista, joita sattui karhunpyyntireissulla Kampaselässä.
Poromies Matti Mattuksella oli ruotsalainen Husgvarna niminen pistooli, jota Reino halusi innokaasti saada omakseen. Aseen Matti oli vaihtanut ajohärkään, joka 1926-luvulla maksoi viisi markkaa. Kauppaa hierottiin ja Reino kyseli useaan otteeseen…
Näätänpyyntireissu vaihtui ahmanpyynniksi, kun koira yllätti munajahdissa olleen ahman. Hyvävainuinen koira ja Reino lähtivät jälistämään karkuunpäässyttä ahmaa. Välillä näytti, että ahma pääsi karkuun ja alettiin ruokatauolle. Koira oli kuitenkin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
