Aineistot (yhteensä 10698)

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1879-1880. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander.

Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…

Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Smithin perheen osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…

Avainsanat: , , ,

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…

Kutsu Johan Victor Mannelinin hautajaisiin.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1893-1894.

Iivo Härkönen (25.8.1882 Suistamo - 28.8.1941 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja karjalaisen kansanperinteen kerääjä. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja toimi opettajana Suistamolla, Salmissa ja Helsingissä. Vuodesta…

Avainsanat:

Joensuun musiikkiyhdistyksen (J.M.Y.) kuoroa johti J. Räsänen. Solistina toimi T. Lappalainen.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1902-1903. Sisältää myös historiikin: Poimintoja Joensuun lyseon työkaudelta 1865-1902 / Walter J. Snellman.

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1933.

Kutsu Ada Johanna Fredrika Cederbergin hautajaisiin.

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…

Kotimaisen työn liitto perustettiin Tampereella vuonna 1912. Tuolloin Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta. Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimystä. Liitto perustettiin kotimaisen…

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…

Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…

Kutsu Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin vuosijuhlaan 1940

Avainsanat: ,

Cederbergien sukuun liittyvä kirje ja lehtileike.

Avainsanat: , ,

Sortavalan rahatoimikamarin ohjesäännnön on vahvistanut Keisarillisen Suomen Senaatti 20.2.1917, allekirjoittaja Karl Modeen.

Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…

Valamon luostari kuului 1900-luvun alussa Suomen kreikkalais-katoliseen kirkkokuntaan. Se sijaitsee saariryhmällä Laatokassa noin 40 km Sortavalasta. Sinne on voinut tehdä laivamatkoja ja tutustua luostarin elämään ja majoittua luostarin vieressä…

Kutsu Elin Sofia Lipposen hautajaisiin.

Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1917. Vuonna 1917 liittoon kuului 13 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus perustamisvuodesta 1928 vuoden 1929 loppuun.

Kuopion klassillisen lyseon ja Joensuun alkeiskoulun vuosikertomus lukuvuonna 1886-1887. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut Joh. Schwartzberg.

Kansalaissodan päättymisen maakunnallinen 40-vuotisjuhla järjestettiin 15.5.1958. Ohjelmassa oli mm. seppeleiden lasku ja paraati. Esiintyjälistalta löytyy seuraavia nimiä: tervehdyssanat kansanedustaja Raino Hallberg, Joensuun mieslaulajat…

Kutsu Elin Parviaisen hautajaisiin 10.12.1899.

J. K. V. T:n Julkaisu n:o 3.

Avainsanat: ,

Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun neljänneltä toimikaudelta 1912-1913. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun ensimmäisen toimikauden vuosikertomuksen samoilta vuosilta sekä koulun historiaa.

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Kalastuksesta perittiin veroa kruunulle Pohjois-Karjalassa. Julkaisussa kerrotaan kruununkalastuksen tilanteesta 1500-, 1600- ja 1700-luvulla.

Avainsanat:

Kutsu Julius Grönroosin ja Betty Johanssonin vihkiäisiin.

Joensuulainen räätälimestari Petter Pakarinen pestasi vuonna 1850 oppipojakseen 19-vuotiaan Abel Koposen. Rahapalkaksi sovittiin kahdesta vuodesta kuusi hopearuplaa. Koponen kävi antamassa kisällinäytteet Viipurissa ja vuokrasi 1855 Pakarisen…

Avainsanat: ,

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1919-1920

Mäntyharjulla sijainneen Savon työlaitoksen vuosikertomus vuodelta 1931

Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1929-1930. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…

Kutsu kauppias Idor Parviaisen hautajaisiin 6.1.1901.

Kutsu kansakoulunopettaja Antti Ryynäsen ja Fanny Sofia Molanderin vihkiäisiin.

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
 
Koneluettavat metatiedot: