Pukkilalaisen Jalmari Lainilan (s. 1914) kirjoituksia ja piirustuksia hänen sotilasajoiltaan. Tiedostot sisältävät otteita hänen vuoden 1936-1937 muistikirjastaan, jonka otsikko on "lauluja ja muistoja sotilasajoilta".
Kuvassa on Jalmari Rentolan (1905-1941) hautajaisiin osallistuneita omaisia. Oikealla edessä on Anna-Liisa Rentola (Laakso), jolla on kädessään pala desantin laskuvarjoa.
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli…
Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…
Kuvassa vasemmalla Veikko Saarinen ja oikealla Torsti Saarinen oluella pöydän ääressä n. vuonna 1950. Miehillä on parempaa päällä ja hiukset laitettuina.
Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen…
Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.
Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…
Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään…
Jätevesipumppaamon ensimmäinen laajennusvaihe on käynnistynyt. Vasemmalta Vesiura Oy:n rakennusmestari Markku Intke, Kauko Ollikainen ja Niilo Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.11.1977.
Lauri Arrella muutti perheineen Rovaniemeltä Inariin 1.5.1941. Lähtö Inarista sotatoimiin tuli melko nopeasti muuton jälkeen kesällä 1941, jolloin jatkosota käynnistyi. Ilmari veli soitti Ivalosta ja pyysi ottamaan mukaan suojeluskuntakamppeet, sillä…
Digitoitu dokumentti sisältää koneella kirjoitetun käsikirjoitusversion romaanista Jauhot, jossa on hyvin vähän korjauksia. Ilmeisesti kyseessä on toinen käsikirjoitusversio. Otsikkosivulla on Otavan leima, päivämäärä 26.8.49 ja merkinnät ladonnasta…
Digitoitu dokumentti on ruskeakantinen pieni ruutulehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä. Dokumentti sisältää kolme katkelmaa romaanin Jauhot käsikirjoituksesta ja neljän novellin käsikirjoitukset. Tekstissä on paljon sanankorjauksia ja muutaman…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu tekijän itse leikkaamille valkoisille huokoisille pienehköille paperiliuskoille, alussa teksti on kirjoitettu kosmoskynällä, lopussa lyijykynällä. Tekstissä on pyyhitty yli muutamia sanoja ja virkkeitä. Dokumentti…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu kosmoskynällä vaaleanruskeakantiseen pieneen muistiinpanolehtiöön. Dokumentti sisältää kaksi jaksoa romaanista Jauhot sekä novellin Atomintutkija Fulmarin tapaus. Lehtiössä on myös repliikkejä vuoropuhelusta Arctic…
Digitoitu dokumentti on keltakantinen kapea ruutuvihko, joka on kirjoitettu lyijy- ja kosmoskynällä. Otsikko on "Jauhot (jatkuu)" ja se on kirjoitettu viitenä jaksona. Novellit Satujen peikot ja Unet ovat vihkossa romaanin ensimmäisen jakson…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
