Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Hemmingissä Seppälän metsässä rankakasan teossa. Istumassa Martti Hokkanen, sitten Kalevi Saastamoinen ja Eemil Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.10.1975.
Räkkirauta (4_108 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 108. Puinen varren pää vihreäksi maalattu. Siinä toisella puolen kaiverrettu vuosiluvut 1909 ja 1911, ja toisella puolella kirjaimet JA. Varren pää ja terä hyvin koristeelliset.
Puutulan uuden talon lautojen sahausta. Kuvassa ylärivissä vasemmalta, Lasse Virtanen, keskellä Tuula Virtanen (Palmroos) ja oikealla Leena Virtanen (Virolainen). Lisäksi alhaalla vasemmalla, Mauri Saarinen ja oikealla Juhani Saarinen. Kuva on otettu…
Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.
Vasemmalla dipl.ins. Otto Virolainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Saastamoinen ja dipl.ins. Kalevi Piipponen tutkivat Keiteleen rakennuskaavaluonnosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.1.1968.
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1930-1931. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1929-1930. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Julkaisussa kerrotaan Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella toimivan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta työvuonna 1928-1929. Joensuun vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.Julkaisu…
Kirjassa kerrotaan Vienan Karjalan elinoloista kuten elinkeinoista, sivistyksestä ja valistuksen edistämiseen tarkoitetusta Vienan Karjalaisten Liiton perustamisesta.
Metsäpalon sammuttamisen jälkeen Svante saapuu porukoineen Rajajooseppiin. Näin hän tapasi Raja-Joosepin ja Tiltun ensimmäisen kerran. Muistiin on jäänyt Tiltun tekemä peti aitan ylävintille ja villavanttuut. Huhti-Heikin kertoja tapasi…
Raja-Joosepilla oli renkinä kolttapoika. Renki haki itselleen vaimon. Raja-Jooseppi sanoi, että te ette sovi toisillenne ja he sitten erosivat. Vaimo jäi Raja-Joosepin haltuun. Joosepille tuli pororengiksi Akujärven Tauno, joka rakastui kolttapojan…
Torpinkylän raittiusseurantalo Rientola valmistui vuonna 1926. Hääväki on yhdessä kuvista kokoontunut ryhmäpotrettiin talon eteen. Värivalokuva on otettu vuosia sen jälkeen. Seurantalo, jota laajennettiin 1980-luvun alussa, tuhoutui tulipalossa…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Olavi Ikäläinen sai vastaanottaa Keiteleen Raittiin Urheilijan palkinnon vuodelta 1977. Palkinnon ojensi nuorisosihteeri Lea Huhta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.3.1978
Keiteleen raittiin urheilijan palkinto vuodelta 1976 ojennettiin Aimo Kaalimaalle Petäjäkylästä. Palkinnon ojensi nuorisosihteeri Lea Huhta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1976.
Mahittulaa 1960-luvun alkupuolella. Etualalla vasta valmistunut saunapato, seuraavina myllypato ja Hintsan pato. Viimeksi mainitun padon vasemmalla puolella vuonna 1957 valmistunut Raision-Naantalin vesilaitos ja oikella puolella Hintsan kartano.…
Vesilaitoksen ja sen patojen rakentaminen vuosina 1956 ja 1957 merkitsivät valtavaa muutosta Mahittulan ennen niin rauhalliselle elämänmenolle. Vesilaitoksen perustamiseen vaikutti ratkaisevasti se, että Turku oli vaatinut rakenteilla olleen Neste…
Raision- ja Nesteentien uuden risteyksen avajaiset olivat 18.10.1978. Liikenteen sujuvuutta parannettiin tällöin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevaloin. Kuvassa vas. kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eero Mäkipää, kaupunginvaltuuston…
Toinen vaaranpaikka oli Raision- ja Nesteentien risteys. Sen sujuvuus parani huomattavasti 1970-luvulla tehdyin uusin kaistajärjestelyin ja liikennevalojen käyttöön otolla.
Raision vanha uimahalli valmistui vuonna 1973. Nykyinen uintikeskus Ulpukka avattiin vuonna 1997 käsittäen peruskorjatun vanhan uimahallin sekä uudisosan.
Raision nopeaan kasvuun ovat vaikuttaneet eritoten Raisio Tehtaat ja Naantalin puolella sijaitseva Neste Oy, joiden tarjoamat työpaikat houkuttelivat paikkakunnalle uusia asukkaita. Raision merkittävin teollisuuslaitos, Lounais-Suomen viljelijöiden…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
