Pukkilan seurakunnan kirkkoneuvoston jäseniä pappilan edessä vuonna 1916. Viides mies vasemmalta lukien on kirkkoherra Adolf Werner Kyrö. Kyrö toimi Pukkilassa pappila vuosina 1909-1923 (osan ajasta vuosina 1910, 1914 ja 1915 virkavapaalla).
Savijoen koululla otetun kuvan taustalla näkyvät mehiläispesät. Kastelukannuineen etualalla seisovat oppilaat ovat ilmeisesti matkalla hoitamaan opettajan keittiöpuutarhaa.
Tulvavesi peitti Savijoella Kukonkorven sillalle johtavan tien vuonna 1965. Sillasta on kuvassa näkyvillä vain keskikohta. Polkupyöräilijä on Harri Mäkelä.
Toisessa kuvassa näkyy taustalla Savijoen seuratalo.
1920-luvun puolivälissä otetun valokuvan taakse on kirjoitettu Paul Hämäläinen lennättimessä. Kuva liittyy ilmeisesti Pukkilan Savijoella asuneen Hämäläisen (kuvassa etualalla) asepalveluksen suorittamiseen.
Pukkilan kotiseutumuseon ensimmäinen diaario. Luettelon on kuvittanut opettaja Pentti Mela. Diaario on digitoitu vain osittain (Melan kuvittamat sivut). Se on kesäisin esillä Koivulinnan piharakennuksissa toimivassa Pukkila-museossa.
Piirolan riihi oli Pukkilan Kirkonkylässä suurin piirtein Eero Liljan talon kohdalla. Riihen alapuolella oli Pukkilan kanttorina vuosina 1932-1956 toimineen ja eläkkeelle siirryttyään takaisin Pukkilan muuttaneen Eino Piirolan kettutarha. Piirola…
Kuva Naarkosken sillasta otettu noin vuonna 1905-1910. Edustalla on Myllytupa, taustalla vasemmalla sahan rakennuksia ja oikealla sillan jälkeen nahkurin rakennus. Meneillään on tukin uitto.
Maire Majakallio lottakurssilla Orimattilassa 6.3.1942.
Ensimmäisessä kuvassa Maire on kolmannessa rivissä, uloimpana vasemmalla. Muut tunnistamatta.
Toisessa kuvassa on kurssitalo. Talon nimeksi on valokuva-albumiin kirjoitettu "Orimattilan…
Maire Koikkalainen (o.s. Majakallio) (s. 1919) työskenteli sotien aikana lääkintälottana useissa varuskunta- ja sotilassairaaloissa, kuten Järvenpään varuskuntasairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa. Hän toimi myös Pukkilan…
Maire Koikkalainen (os. Majakallio) työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana lääkintälottana Tuusulan, Riihimäen ja Järvenpään varuskuntasairaaloissa, Kokkolan sotavankisairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa sekä lisäksi Äänislinnan,…
Pukkilan uuden kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1814. Savijoella sijainneen, vuonna 1606 rakennetun vanhan kirkon tavara, jolle ei ollut käyttöä uudessa kirkossa huutokaupattiin 18.10.1814. Huutokaupan tuotto oli 135 ruplaa ja 86 kopeekkaa.…
Torppilaisia kesäretkellä. Kuva otettu todennäköisesti 1930-luvulla. Kuvasta tunnistettu eturivissä olevat Irja Jäppinen (o.s. Heikkilä) (2. vas.) ja Paavo Heikkilä (1. oik.).
Kuvassa ollaan todennäköisesti luokkaretkellä, kyseessä kenties torppilaisia oppilaita. Autoista päätellen kuva on 1920-luvun keski- tai loppupuolelta.
Kuvasta tunnistettu Anja Peltonen (3. vas.) ja Suoma Peltonen (2. oik.).
Savijoen raittiusseurantalolla ovat vuosien saatossa soittaneet lukuisat artistit ja yhtyeet, kuten Markku Aro, Dallapé, Danny, Irwin Goodman, Eino Grön, Katri Helena, Matti ja Teppo sekä Reijo Taipale. Vieraskirjoihin on tallentunut heidän hauskoja…
Alikersantti Aarne Nurmisen (1916-1940) sankarihautajaiset.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Lauri Nurminen (vas.), Eino Nurminen, Selma Nurminen, Tyyne Greijula, Suoma Vainio ja Väinö Nurminen.
Werner Anselm Urhonen (1892-1977) oli Pukkilan kirkkoherrana vuosina 1932-1962. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1945. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin Kirjapaino.)
Kuvassa pidetään taukoa joko perunannostosta tai istutuksesta.
Takarivissä seisovat Terho Kareoja (o.s. Greijula) (oik.) ja Tyyne Greijula (o.s. Helenius). Tyynen edessä seisoo Liisa Kareoja (nyk. Tojkander).
Pukkilan sekakuoron perustaja ja johtaja oli kuvissa oleva kanttori Johan V. Marttinen. Kahdessa ensimmäisessä, vuonna 1911 otetuissa kuvissa kuoro poseeraa Pukkilan nuorisoseurantalon edessä. Toisesta kuvasta on tunnistettu Sigrid Alanko (o.s.…
Toisessa kuvassa ovat Maria (vas.), Tyyne, Terho ja Villiam Greijula. Kuva otettu vuonna 1933.
Alimmassa kuvassa Terho (vas.) ja Aila Greijula taluttavat polkupyöriä.
Terho Kareoja (o.s. Greijula) (s. 1915) toimi talvi- ja jatkosodan aikana Pukkilassa ilmavalvontalottana. Kareoja opiskeli 30–40-luvuilla Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Yliopiston ollessa vuonna 1942 kiinni, hän…
Laina Brusila (o.s. Hyrylä) kävi lääkintäkurssin ja toimi sota-aikana hoitajana Järvenpään sairaalassa.
Ensimmäinen kuva on vuodelta 1940 ja toinen vuodelta 1939.
Kolmannessa kuvassa ovat lotta Marjatta Sinkkilä (o.s. Eerakkala) (vas.) ja Laina.…
8.11.1967 Savijoen seurantalolla pidettiin kokous, jossa päätettiin perustaa Pukkilan sotaveteraaneille oma yhdistys. Pukkilan Sotaveteraanit merkittiin yhdistysrekisteriin 18.12.1967.
Yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat…
Ensimmäinen tiedosto sisältää Kanteleen Osuusmeijerin perustamisasiakirjat. Osuusmeijeri perustettiin 12.3.1914.
Toinen tiedosto sisältää osuusmeijerin uudistetut säännöt vuodelta 1941.
Kolmas ja neljäs tiedosto sisältävät otteita vuoden…
Ensimmäisessä kuvassa Edwin Vilonen (vas.) ja Arto Lehtinen poseeraavat Vilosen taksin vieressä. Taustalla näkyy Karilan rakennus.
Kahdesta muusta kuvasta ei lisätietoa.
Kuvassa viisi Lehtisen linja-autoa kirkonkylän raitilla. Oikealla näkyy Sipiläisen kahvila. Maassa olevat valkoiset viivat tarkoittavat, että paikalla on pidetty juoksukilpailut.
Kuva on vuodelta 1939.
Kuvassa on eturivissä Elmer Eskola (vas.), Erkki Rantalainen, Antti Aaltonen, Toivo Synkkänen, tunnistamatta, Niilo Salin, Einar Simolinna, Urho Marttila ja Erkki Kaisla.
Takarivissä on tunnistamatta (vas.), Pekka Samola, Pentti Lehtinen, Heikki…
Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset 19.7.-3.8.1952. Pukkilan liikenne sai kahdeksi viikoksi (21.7.-3.8.) väliaikaisen liikenneluvan. Olympialaisten ajaksi myönnettiin yksi vakiovuoro lisää, linjalle Helsinki-Box-Porvoo-Monninkylä-Pukkila…
Ensimmäinen tiedosto sisältää Kanteleen puimakoneosuuskunnan perustamisasiakirjat. Osuuskunta perustettiin 28.4.1907.
Toinen tiedosto on puimakoneosuuskunnan ohjesääntö. Kyseessä on Pellervo-Seuran mallisääntö vuodelta 1907.
Kolmas tiedosto…