Aineistot (yhteensä 10697)

Loimu perustettiin alun alkaen vuonna 1958 Kaanaan kyläseuraksi. Toiminnan alkuvuosina Loimu oli yleisseura. Vuodesta 1967 tuli vedenjakaja Loimun historiassa, kun seura päätti keskittyä lentopalloon. Ilman tätä kauaskantoista päätöstä ryhtyä…

Avainsanat:

Kerttulan liikuntahalli, joka tunnetaan Loimun kotisalina, valmistui vuonna 1987.

Seuratalon tapaan myös vuonna 1919 käyttöön otettu Raision työväentalo oli aikakautensa monitoimitalo. 1960-luvulla työväentalon käyttö alkoi vähetä talon kunnon heiketessä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä muussa käytössä ollut vanha työväentalo…

Monille vanhemman polven raisiolaisille seuratalo tanssilavoineen tuo mieleen lämpimiä muistoja vuosikymmenten takaa. Varppeenmäellä sijainnut seuratalo valmistui vuonna 1920. Kukoistusaikanaan se oli Raision huvielämän keskus. Talon käyttö alkoi…

Poikkeuksiakin oli. Asemanseudulla vuodesta 1947 sekatavarakauppaa pitänyt Eino Aalto vastasi 1970-luvun mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin keskittymällä yhä enemmän rakennustarvikkeiden myyntiin. Kuva on 1950-luvun puolivälistä.

Kauppapuotien toiminta kävi kannattamattomaksi 1970-luvulla, jolloin Kerttulan liikekeskus tavarataloineen alkoi vetää asiakkaita puoleensa. Raision ensimmäinen suurmyymälä Sokos aloitti toimintansa vuonna 1973.

Avainsanat:

1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä kauppoja, joista suurin osa oli pieniä kauppapuoteja. Vielä vuonna 1969 Raisiossa toimi 41 elintarvikemyymälää. Kuvassa oleva Pasalassa sijainnut Tuomen kauppa palveli asiakkaita vuodesta…

Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1967
Nykyään maamme suurimpiin yläkouluihin lukeutuva Vaisaaren koulu vasta valmistuneena vuonna 1967.

Avainsanat:

Raision yhteiskoulu (nykyinen Raision lukio) valmistui vaiheittain vuosien 1958 ja 1962 välisenä aikana.

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

1974
Raisio tunnetaan myös maailman suurimmasta vaihtolavalaitteiden valmistajasta Cargotec Finland Oy:stä, joka tunnettiin aikaisemmin Autolava Oy:nä ja Multilift Oy:nä. Autolavan toiminta siirtyi Naantalista Raisioon, Nesteentien varrelle rakennettuihin…

Avainsanat:

Raision vanha uimahalli valmistui vuonna 1973. Nykyinen uintikeskus Ulpukka avattiin vuonna 1997 käsittäen peruskorjatun vanhan uimahallin sekä uudisosan.

Myös Raisionjoessa oli useita suosittuja uimapaikkoja ennen Raision-Naantalin vesilaitoksen valmistumista vuonna 1957. Kuva on Ihalasta 1910-luvulta.

Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.

Hahdenniemen venesatama 1970-luvun puolivälissä. Venepaikkojen määrä oli kasvanut jo 120:een.

Paikkarin pysäkillä 1930-luvun lopulla.

Raision vanhin yhä toiminnassa oleva teollisuusyritys Kallion konepaja vaikutti asemanseudulla vuodesta 1922 vuoteen 1962. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1925
Raision aseman vihkiäiset 30.5.1925. Asemarakennus edustaa tyyliltään tyypillistä 1920-luvun puuasema-arkkitehtuuria. Ilman ratayhteyttä nykyistä Raisio Yhtymää ei olisi perustettu Raisioon.

Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.

Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola (nyk. Villiviini) ja vuonna 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntosiipi. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Sipilä, jonka suunnittelema on…

Raision tori kioskeineen 1970-luvulla. Keskustan saneeraustöissä tori siirrettiin 2000-luvun alussa Tasalan puolelle.

Raision keskustassa toteutettiin 1970-luvulla omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille.

Raision keskustasta noin vuonna 1970 otettu ilmakuva. Kuvassa etualalla paloasema ja koulukeskuksen aluetta.

Hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Ongelmana olivat kuitenkin Raision risteykset, jotka olivat maankuuluja vaarallisuudestaan. Kuvassa Rauman- ja Ohikulkutien…

Vuonna 1938 valmistunut VPK:n talo sijaitsi keskeisellä paikalla silloisessa Raision keskustassa. Rakennus purettiin vuonna 1971 Raisiontien levennyksen tieltä. Kuvassa etualalla Raision taksiautoilijoita. Eletään 1950-luvun jälkipuolta.

Raision keskustaa 1960-luvun alkupuolella. Nykyinen risteys syntyi Nesteentien valmistuttua vuonna 1957.

Avainsanat:

Raision keskustaa 1950-luvun jälkipuolella. Satakunnantiestä erkani VPK:n paloasemarakennuksen jälkeen Naantaliin päin menevä tie. Satakunnantie jatkui Osuuskassan ja Osuuskaupan rakennusten välistä kohti Raumaa nykyisenä Kerttulantienä.

Avainsanat:

Raision kirkonseutua 1910-luvulla. Etualalla Ahtilan kaupparakennus, taaempana näkyvät Raision kirkko ja lainamakasiini. Ahtila sijaitsi Raision nykyisen kaupungintalon paikalla.

Satakunnantie Raision keskiaikaisen harmaakivikirkon kohdalla 1900-luvun alkupuolella. Tieosuus oli osa Suurta Postitietä, joka kiersi kirkon pohjoispuolitse vuoteen 1936 saakka. Silloin tie oikaistiin nykyiselleen kulkemaan kirkon eteläpuolelta.

Pentti Lehtinen toimi talvisodan aikana autonkuljettajana Lentojoukoissa ja kuljetti lentäjiä Santahaminasta Malmin lentokentälle ja takaisin. Jatkosodan aikana Lehtinen toimi komppanianpäällikkö, insinööri Taivaisen autonkuljettajana aina sodan…

Tiedostossa on otteita Mäntsälän ja ympäristön v. 1941-1942 puhelinluettelosta, kuten Pukkilan kirkonkylän, Kanteleen ja Torpinkylän puhelinnumerot.

Kanteleella sijainnut, ristimäntynä tunnettu puu, jonka juurelle punakaartilaiset ampuivat vuoden 1918 sisällissodan aikana Muurahaisen talon isännän Heikki Seppälän. Puu on sittemmin kaadettu. Valokuva on vuodelta 2013 ja sen on ottanut Kalle…

Pussi Pukkilan Sotaveteraanit ry:n valmistamaa kahvinkorviketta, "kahvia parhaista tähkäpäistä".

Korviketta on myyty mm. Kanteleen kylänäyttelyssä Pukkilan Sotavetaraanien osastolla sekä juotu Sotaveteraanien 40-vuotishistoriikin "Veikko mun…

Kuvassa ovat vasemmalta Katri Lehtinen (Bergström), Pentti ja Keijo Lehtinen (lapset), kenties Kalle Lehtinen ja tunnistamatta.

Mattilan talollisten Oskari (Johan Oskar) ja Selma Perttilän (o.s. Mattila) lapset olivat kauppias Mauno Perttilä, tehtailija Vilho Perttilä, kauppias & maanviljelijä Simo Perttilä, rakennusmestari Kauko Perttilä, maanviljelijä Toivo Perttilä ja…

Vieno ja Aadolf Laakso Hintun tuvan pihalla. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Kontrahti, jonka aiheena on metsäpalstan vuokraaminen. Sopijaosapuolina ovat Oskar Perttilä ja Aug. Eklöf, Aktiebolag.

Kuvissa Naarkosken sahalla pitkään työskennellyt Lauri Vesa.

Vähä-Jukurin tilan palovakuutusasiakirja vuodelta 1937.
Vakuutuskirjasta näkee, miten uusjaon takia tilan asuinrakennus ja riihi sijaitsivat yhä kylässä, mutta saunarakennus uudella paikalla. Tämän johdosta saunarakennuksen vakuutussumma oli…

Nuuttilan pihalla kesällä 1934 istuvat Lyydia Nuuttila (vas.), Alli Nuuttila, Katri Perttilä, (etunimi ei tiedossa) Heikkilä, Eino Perttilä, (etunimi ei tiedossa) Heikkilä ja Eemil Nuuttila.

Valmetin työnäytös Pukkilassa 26.5.1960. Ylimmässä kuvassa näkyy taustalla vasemmalla Kuosan talo. Kuvan keskellä, traktorin takana ja kyltin vasemmalla puolella on kenties Paavo Seppälä. Kahdessa alimmassa kuvassa on työnäytöksen koneita.

Kuvassa on Jalmari Rentolan (1905-1941) hautajaisiin osallistuneita omaisia. Oikealla edessä on Anna-Liisa Rentola (Laakso), jolla on kädessään pala desantin laskuvarjoa.

Ensimmäisessä kuvassa on näkymä Valveen pihalta Naarkoskelle.
Toisessa kuva on vuodelta 1955 ja siitä on tunnistettu Elvi Valve (vas.), Tuulikki Valve, Aulikki Valve ja Anna Valve. Taustalla näkyy puhelinkeskus.
Kolmas kuva on vuodelta 1955 ja…

Viljo Seppälä ajaa traktoria Pukkilan kirkon lähellä. Kyydissä on kenties Paavo Alestalo. Kuva on otettu vuonna 1951.

Ensimmäisessä kuvassa Pentti (vas.) ja Keijo Lehtinen on kuvattu Lehtisen pihalla n. 1923-24.
Toisessa kuvassa Pentti (vas.) ja Keijo ovat isovanhempiensa Villehard ja Matilda Lehtilän luona Torpissa. Kuvattu kenties 1920- luvun…

Ensimmäisessä kuvassa ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja Heikki Arrama. Kuva lienee 1940- tai 1950-luvulta.
Toisessa kuvassa on Arraman Syvänojalla sijainnut kotitila Pakkalan talo. Hattupäinen mies oikealla on todennäköisesti Heikki Arrama.

Tulva Kanteleella, Myllyn sillalla vuonna 1935. Kuvassa ylhäällä seisovat Kauko Perttilä (vas.), Tauno Perttilä, Impi Perttilä ja Oskari Perttilä. Oikealla reunassa ovat Katri Perttilä ja Eino Lempälä. Autoa ajaa Mauno Perttilä ja auton reunalla…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: