Aineistot (yhteensä 10734)

1957
Kalle Hankonen soutamassa Pentin Haanpään veneellä. Kuva on Pentti Haanpään seuran kokouksesta vuonna 1957.

1920-luku
Kalle Keckman, Pentti Haanpään eno.

1954
Kalle Keckman ja Pentti Haanpään sisarukset puolisoineen vuoona 1954.

1954
Mikko, Aili, Pentti ja Elsa Haanpää sekä Kalle Keckman Piippolan Leskelässä vuonna 1954. Kalle Keckman oli Pentti Haanpään eno.

Kalle Keckmanin talo Haapavedellä. Kalle Keckman oli Pentti Haanpään eno.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1993

Kalle Niskanen, Orimäen Kalle on vuoleskellut kymmeniä puuhevosia kuin Vaahteranmäen Eemeli konsanaan. Kuva Toini Niskanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Kallioharju. Keitele, Hamula. Aittarakennukset ajoittuvat 1840-luvulle.

1970
Eripainos: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja 39, 1970.

Raision vanhin yhä toiminnassa oleva teollisuusyritys Kallion konepaja vaikutti asemanseudulla vuodesta 1922 vuoteen 1962. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

Kuvassa ovat Kerttu Paukkula (o.s. Ojala) (oik.), Elsa Nurminen, Eeva Perttilä ja Siiri Tuomisto. Naiset olivat Kanteleella sijainneen Perttilän kyläkaupan työntekijöitä.
Leipuri Nurminen ei ilmeisesti halua valokuvaan ja peittää siksi kasvot…

Kampaaja Terttu Kärkkäinen työssään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.10.1970.

Vasemmalla parturi-kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

1910
Kampin karjan esittelyä maatalousnäyttelyssä v. 1910 (2_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Lehmiä esittelevät vas. emäntä Olga Kamppi sekä kaksi karjakkoa. Taustalla joen takana näkyy Honkajoen kirkko ja muita rakennuksia. Kuvaaja mahdollisesti Juho Hälli.…

1930-luku
Kanakoulu eli Siipikarjanhoitokoulu toimi Hämeenlinnassa vuosina 1926–1989. Syksyllä 1929 oppilaitokselle valmistui oma koulutalo Kankaantaan kaupunginosaan. Tyyliltään 1920-luvun klassismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Katri…

1930-luku
Suomen siipikarjanhoitajain liitto perustettiin Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 1918. Liiton opetus- ja kurssitoiminta alkoi vuonna 1926 Vanajan Kankaantaan Rantalassa. Muutamaa vuotta myöhemmin Siipikarjanhoitajain liitto rakennutti Hämeenlinnaan…

Kangasjokeen rakennetaan uutta siltaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.5.1971.

Kangaskurssien päätöstilaisuus Seppälässä. Tytöt ihailevat kättensä töitä. Vasemmalla Pirjo Jauhiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1966.

1961-08
Kangasniemen historia osa 2 sisältää paikkakunnan historiaa 1860-1910.

1984
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kangasniemen kirkonkylän koulupiirin alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, maatalouden töistä, ammatinharjoittajista, puutavaran ajosta, tuotannosta,…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2001

1950-luku
Kankaanrannan tilan vilja-aitta/puorirakennus (1_92 Honkajoki, Pukarankylä). Antti Kankaanrannan rakentama 1800-luvun alkupuolella. Kuvattu päädyn suunnasta.

1927
Kannattavaisuuslaskelma, laatinut J. E. Jaatinen ja julkaissut Vaasan kaupungin rautatiekomitea.
Pääraiteitten yhteenlaskettu pituus.
Asutus.
Maatalous.
Kauppa ja teollisuus.
Metsätalous.
Rakennuskustannukset.
Asemat ja laiturivaihteet ovat…
 
Koneluettavat metatiedot: