Kansainvälinen osuuspankkien piirustuskilpailu Millaisena näet luonnon. Kilpailutöitä arvostelemassa vasemmalta Raimo Raatikainen, Kalervo Räikkönen, Veikko Tabell, Risto Hämäläinen, Aila Kervinen ja Väinö Jokinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Osuuspankkijärjestön piirustuskilpailun palkitut piirtäjät. Vasemmalla takana Tuula Nuutinen ja Raija Eevala, edessä vasemmalla Hannu Jääskeläinen, Tommi Kärkkäinen ja Kari Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.5.1977.
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat…
Vuonna 1918 sodan jälkeen Suomessa oli paljon sodasta kärsineitä lapsia, joille tarvittiin lastenkoteja. Suureksi ongelmaksi tuli lastenkotien henkilökunnan ja johtajattarien puute. Kirkon Sisälähetysseura asetti toimikunnan, joka alkoi suunnitella…
Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten…
Soini Mujon käsikirjoitus on eräänlainen Hämeenlinnan kirjastotoiminnan 75-vuotishistoriikki, vaikka se ei koskaan ilmestynyt painettuna. Kirjastolautakunta lunasti kuitenkin Mujon käsikirjoituksen helpottamaan kirjaston satavuotishistoriikin…
Piironki (1_207 Honkajoki). Kolmelaatikkoinen, puusta valmistettu. Päällä peili, kynttilöitä ja valokuvia. Sama piironki kuin kuvissa 1_205 ja 1_206. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Piirolan riihi oli Pukkilan Kirkonkylässä suurin piirtein Eero Liljan talon kohdalla. Riihen alapuolella oli Pukkilan kanttorina vuosina 1932-1956 toimineen ja eläkkeelle siirryttyään takaisin Pukkilan muuttaneen Eino Piirolan kettutarha. Piirola…
Aili Haanpää työskenteli Piippolan osuuskassalla. Kuvassa mm. Aili Haanpää, Vilho Huikari, Terttu Koivumäki ja Toivo Anttila. Kuva on otettu vuonna 1956.
Ensimmäisessä kuvassa Teuvo Mäkelä poseeraa valokuvaajalle ja taustalla hänen äitinsä Elsbeth Mäkelä lypsää lehmää. Taustalla vanha navetta, joka on purettu 1960-luvulla.
Toisessa kuvassa Teuvo Mäkelä hakkaa halkoja.
Piharakennus (1_83 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen toinen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, toinen puoli ikkunaton. Vasemmalla takana näkyy tilan päärakennus. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa…
Piharakennus (1_82 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen vasen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, oikea puoli ikkunaton, jossa kaksi matalaa ovea. Saattavat olla aittoja. Sama rakennus kuin kuvassa 1_83.…
Kaksi Naarkoskella Perttilän pihapiirissä otettua valokuvaa. Leikkimökin edessä otetussa kuvassa ovat Jalmari, Kerttu ja Beda Vesa sekä Toini Hänninen (os. Salin) (oik.). Kuva on otettu joen länsipuolella. Oikeanpuoleisessa kuvassa, joka on otettu…
Teos on taiteilijakirja. Kirjan mustaksi maalattu kansi ohutta vaneria, päällä höyheniä ja musta kivilaatta. Mustiksi maalatuilla sivuilla vuoriaiheisia akvarelleja. Sivuparit liitetty yhteen langalla. Käsin sidottu. Uniikkikappale, tekijän…
Kanteleenjärven jäällä pidettyjen ravikilpailuiden yhteydessä järjestettiin myös pienkonenäytöksiä. Kuvasta tunnistettu Kalle Sihlman (2 .oik.) ja Veikko Sihlman (3. oik.). Taustalla näkyy Holmanmäki.
Kuva on otettu n. 1957-1958.
Päijänne-lehdessä 3.5.1878 ilmestynyt nimetön lehtikirjoitus otsikolla "Pieni kevät-sävellys", jonka aiheena puistot, katujen siivous ja kaupungin kaunistaminen. Todennäköisesti Minna Canthin kirjoittama (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…
Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa…
Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Photographicum.
Wasa-Waasa
Vyer
Från J. Grönroos Fotografiatelier
Pahvinen valokuvakotelo, joka on säilynyt Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmassa. 8 Vaasa-aiheista kuvakorttia, kannessa valokuva Hofrätten-Hovioikeus.
Koristeellinen kansio sisältää kymmenen valokuvapostikorttia, jotka kuvaavat Karlbergin kartanon ja Aulangon maisemia. Kuvien ottamisen aikaan Aulanko oli Hugo Standertskjöldin omistuksessa. Kannessa on kuvattuna Karlbergin kartanon päärakennus…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
