Aineistot (yhteensä 10713)

2010-01-15
Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…

2010-01-15
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.

2013-01-31
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.  

1994-03-24
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…

2010
Teos on taiteilijakirja . Teos on muunnelma Dalton Trumbon kirjasta Johnny got his gun (suom. nimelläa Sotilaspoika). Alkuperäisessä kirjassa ei ollut lainkaan pilkkuja. Tässä teoksessa taiteilija on sijoittanut mustille sivuille valkoiset pilkut…

Avainsanat:

1966
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…

Koneenhoitaja Taimo Seppänen (oik.) ja asentaja Matias Nyman meijerin uuden höyrykattilan koekäytössä. Kuva Matti Laukkanen. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1991

Konevitsan luostari Keiteleen Hiekassa 1950-luvulla. Kuva Reino Laukkanen.

Konevitsan luostari Keiteleen Hiekassa 1950-luvulla. Kuva Reino Laukkanen.

Konevitsan luostarin veljestö Keiteleen Hiekassa 1953.

Juhannuksena 1978 konfirmoidut tytöt ja pojat sekä heidän opettajansa. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja vasemmalta nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin, teol.yo Markku O., ja kanttori Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1884
Esitelmän käsikirjoituskatkelma. Ruutupaperille, lyijykynällä kirjoitettu luonnos. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1890
Lyijykynällä kirjoitettu konsepti omaelämäkertaan. Kyseessä on lyhyt katkelma, jossa on paljon yliviivauksia. Canth kirjoitti tekstin norjalaiselle Samtiden-lehdelle vuonna 1891.

Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.…

Taiteilija Martti Paananen sai kukkakimpun veljentyttäreltään Eeva Maritalta. Laulutaiteilija Martti Paanasen konsertti Keiteleen kirkossa. Säesti kanttori-urkuri Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1978.

Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…

Alma Johanna Silventoinen (5.2.1884 – 8.10.1941), myöhemmin Kuula, oli suosittu konsertti- ja oratoriolaulaja. Toivo Kuulan yksinlaulujen ohella hän tuli tunnetuksi aikansa modernin suomalaisen laulutaiteen esittäjänä. Kotimaisten opintojensa lisäksi…

Pianisti Kosti Vehanen (1887—1957) tuli tunnetuksi monien laulajien herkkänä ja taitavana säestäjänä. Yksi näistä oli Aune Antti (1901—1983).

Avainsanat: ,

Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…

Käsiohjelma Göta Blombergin konserttiin. Säestää Pentti Koskimies.

Heimo Haitto (1925 Viipuri — 1999 Marbella) antoi ensikonserttinsa 13-vuotiaana Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Samana vuonna hän voitti kansainvälisen viulukilpailun Lontoossa. Ennen talvisodan alkamista kuvattiin Toivo Särkän ohjaama elokuva…

Kirkkokonsertin esiintyjälistalta löytyy seuraavia nimiä: J.L.Y:n sekakuoro johtajanaan Onni Varis, tohtori Untamo Sorasto ja lehtori Mikko Mielonen.

Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.…

Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee…

Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee…

Joensuun musiikkiyhdistyksen (J.M.Y.) kuoroa johti J. Räsänen. Solistina toimi T. Lappalainen.

Joensuun Musiikkiyhdistyksen kirkkokonsertissa esiintyi J.M.Y:n sekakuoro johtajanaan E. Karvonen, Joensuun mieskuoro, J.S.K:n soittokunta ja urkuri J. S. Ristiharju. Viulua soitti metsänhoitaja V. Hämäläinen.

Käsiohjelma Jorma Huttusen konserttiin. Säestää Antti Aarnela.

Avainsanat: ,

Käsiohjelma Kim Borgin konserttiin. Konserttia säesti Pentti Koskimies.

Mieskuoro Laulu-Miehet (LM) on suomalainen mieskuoro. Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun mieskuoron laulajia. Lauri Arvi Pellervo Poijärvi (1900-1986; vuoteen 1906 Boijer) oli suomalaisen…

Oopperalaulaja Matti Lehtistä säesti Pentti Koskimies.

Avainsanat: ,

Joensuun Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…

Oopperakonsertissa esiintyivät Irja Aholainen, sopraano Alfons Almi, tenori ja Kalle Ruusunen, baritoni.

Avainsanat: ,

Käsiohjelma Raili Kostian konserttiin. Säestää Pentti Koskimies.

Käsiohjelma Tapani Valstan, Tuomas Haapasen ja Esko Valstan konserttiin 1956.

Joensuun musiikkiyhdistyksen 25-vuotisjuhlakonsertissa esiintyi Joensuun musiikkiyhdistyksen mieskuoro. Konsertissa solistina oli neiti Irma Salmela (viulu) säestäjänään kapellimestari Aarne Rytkönen. Konserttia johtivat Lauri Kumpulainen ja Onni…

Käsiohjelma Maikki Järnefeltin juhlakonserttiin 22.5.1927 Joensuussa. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929, vain kaksi vuotta…

Konserttiohjelma Kööpenhaminassa pidetystä kansanlauluillasta 6.12.1919. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929. Hän oli naimisissa…

Konserttiohjelma on Maikki Järnefeltin Berliinissä 5.2.1900 pitämästä lauluillasta, jonka säestäjänä oli hänen vanha ystävänsä Ferruccio Busoni.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja…

Käsiohjelma Belgian Ostendessa vuonna 1907 pidetystä sinfoniakonsertista, jossa Maikki Järnefelt lauloi aarian Massenet'n oopperasta Herodiade, Lisztin Die drei Zigeuner ja Järnefeltin Sunnuntain. Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin…
 
Koneluettavat metatiedot: