Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta…
Kymmenen kahvit (käytännössä korvikkeet) Mattilassa sota-aikana.
Eturivissä vasemmalta lähtien on Esko Vaittinen, Eino Perttilä, Nikolai Heiman, Eemeli Eerakkala ("Hannulan pappa") ja kenties Sylvi Vuorio.
Takarivissä vasemmalta lähtien on Eeva…
Jaakko muistelee lapsuuttaan Koppelon kylässä. Lapsia oli perheissä paljon ja taloissa asui oman perheen lisäksi myös muita sukulaisia. Kyrön perheessäkin oli kolmetoista lasta, joista kaksi kuoli kuristustautiin ja yksi syntyessään v. 1941.…
Pohjois-Karjalan Historiallisen Seuran kyselylehtinen vuodelta 1916. Tässä aiheena ovat joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat mm. lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.
Julkaistu alunperin 1955 äänilevyllä (Madrigale und Caccien aus dem Codex Squarcialupi / Landino ... ; Geistliche Werke / Guillaume Dufay). - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14019
Teos on taiteilijakirja. 18 numeroimatonta, osittain taiteltua sivua, joilla valokuvia ja grafiikkaa. Numeroitu (11/57) ja signeerattu kappale omistuskirjoituksella.
Lumparlan tilan syysrypsi täydessä kukassa kesäkuussa 1969. Nykyinen Tasalan alue liikehuoneistoineen ja kerrostaloineen oli tuolloin vielä viljelysmaata.
Perheisiin syntyi paljon lapsia, mutta lapsikuolleisuus oli suuri. Lääkäri oli Inarissa asti, lääkkeitä tuotiin kuitenkin myös Törmäsen kylään. Sairaat hoidettiin pääosin itse miten osattiin. Lääkäri kävi joskus, mutta tarina kertoo lääkärin olleen…
Maire Koikkalainen (os. Majakallio) työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana lääkintälottana Tuusulan, Riihimäen ja Järvenpään varuskuntasairaaloissa, Kokkolan sotavankisairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa sekä lisäksi Äänislinnan,…
Laina Brusila (o.s. Hyrylä) kävi lääkintäkurssin ja toimi sota-aikana hoitajana Järvenpään sairaalassa.
Ensimmäinen kuva on vuodelta 1940 ja toinen vuodelta 1939.
Kolmannessa kuvassa ovat lotta Marjatta Sinkkilä (o.s. Eerakkala) (vas.) ja Laina.…
Maire Koikkalainen (o.s. Majakallio) (s. 1919) työskenteli sotien aikana lääkintälottana useissa varuskunta- ja sotilassairaaloissa, kuten Järvenpään varuskuntasairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa. Hän toimi myös Pukkilan…
Venäläiset partisaanit tekivät hyökkäyksiä siviiliväestöä kohtaan itärajan kylissä. Asukkaat surmattiin ja talot poltettiin. Yksi ryhmä tuli Laanilaan asti ja ampui siviililiikenteessä ollutta postiautoa. Yksi surmansa saaneista oli piispa Wallinmaa,…
Hämeenlinnan torin pohjoislaitaa hallitsi 1900-luvun alussa Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen lääninhallituksen rakennus, joka rakennettiin 1830-luvulla Hämeenlinnan palon jälkeen. Lääninhallituksen oikealla puolella on matala puutalo,…
Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta…
Talvisessa kuvassa Pitkältäsillalta vasemmalle Keinusaarta kohti näkyvät 1840-luvulla valmistuneet Hämeenlinnan lääninsairaalan empirerakennukset. Kaarisilta Vanajaveden yli oli valmistunut vuonna 1909. Sillan molemmissa reunoissa oli kaksi…
Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,Vuosikirja 1938 on kertomus…
Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…
Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto avattava kirja, jonka lehdistä muodostuu labyrintti. Sivut kiinnitetty hammastikuilla ja läpinäkyvällä kalvolla. Pohjalla kasvokuva, jota peittää labyrinttipeli. Materiaali: pahvi, kartonki, hammastikut, kalvo,…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
