Vuoden 1929 Hamulan kansakoulukuva. Opettaja Anna Rahikainen. Oppilaita: Airi Pellikka, Antti Reininsalo, Pentti Räisänen, Toivo Sutinen, Senja Sutinen, Aune Nuutinen, Teuvo Nuutinen ja Teuvo Nuutinen (Höyläharjun Teuvo). Kuvaaja ei tiedossa.
Junttilan perhe kotipihassaan 1920-luvulla. Hevosen selässä pojat Heikki ja Mooses, rappusilla Riikka ja suitsissa Nestori Tossavainen. Kuva Riitta ja Raimo Tossavainen.
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Maamiesseurojen yhteinen maatalousneuvoja Albin Väänänen pitämässä kirjanpitokurssia 1920-luvun vaihteessa Seurojentalolla. Vas. Kalle Saastamoinen, kaksi tuntematonta, Emil Ikäläinen, Urho Keränen, Heikki Pulkkinen kahden nimettömän joukossa, Anni…
Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan.…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun Musiikkiyhdistyksen kirkkokonsertissa esiintyi J.M.Y:n sekakuoro johtajanaan E. Karvonen, Joensuun mieskuoro, J.S.K:n soittokunta ja urkuri J. S. Ristiharju. Viulua soitti metsänhoitaja V. Hämäläinen.
Joensuun kaupungin rakennuskonttorin alaisten työmaiden työsäännön ovat allekirjoittaneet osastopäällikkö ja esittelijäneuvos Einar Böök sekä toimistopäällikkö, ammattienylitarkastaja Onni A. Pyykkö.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Hällströmien sisarusten perustama kaupungin köyhien tyttöjen koulu lakkautettiin tarpeettomana vuonna 1875. Tuolloin kaupunkiin saatiin kansakoulu. Viisi vuotta myöhemmin koulu avattiin kuitenkin uudelleen, nyt käsityökouluna. Vuonna 1909 vastuun…
24.3.1926 soitetun puhelun kuitti. Puhelu on soitettu numerosta 398, joka on ollut Joensuun kaupungintalon puhelinautomaatin numero.Puhelu on soitettu Viipuriin, Starckjohannille. Oy Starckjohann Co. Ab oli Viipurissa ennen sotia toiminut yritys.
Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.Vuonna 1926 avajaissanat lausui lehtori Eliel…
Sortavalan rakennussääntö, jonka Keisarillisen Suomen senaatti on vahvistanut 5.10.1911 ja sisäasiainministeriö vahvistanut muutokset 6.2.1920 ja 25.1.1922.
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
Joensuun Työväen Teatteri perustettiin 1902. Kaupungissa toimi tuohon aikaan kaksi teatteriryhmää: työväenyhdistyksen näytelmäseura ja Joensuun näytelmäseura. Työväen teatterin ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Kaarlo Nissisen Kansanteatterista.…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.
Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä…
Alma Johanna Silventoinen (5.2.1884 – 8.10.1941), myöhemmin Kuula, oli suosittu konsertti- ja oratoriolaulaja. Toivo Kuulan yksinlaulujen ohella hän tuli tunnetuksi aikansa modernin suomalaisen laulutaiteen esittäjänä. Kotimaisten opintojensa lisäksi…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
