Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…
1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…
Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.
Keluvenettä soutavat tukkijätkät ovat jääneet tunnistamatta. Taustalla Kumpusaari, Tulisaari ja Honkasaari. Alkuperäinen kuva Pekka Markkanen. Vuosiluku ei tiedossa.
1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…
Jatkosodan päättymisen kunniaksi sotilaat yhteisessä kuvassa 1944. Takana vas. Veikko Saastamoinen ja alhaalla oik. Ilmari Saastamoinen. Kuva Anja Saastamoinen.
Hemmingin Kivelässä 1940-luvulla ”käsityönikkareita”, vas. suutari Pentti Hokkanen, oik. puuseppä Jaakko Hokkanen, keskellä Jaakon vaimo Lotta Anneli-tyttären kanssa.
Pitoemäntiä Jokikorvan Aune Hirviheimon hautajaisissa 1949. Vas. Paavo Hirviheimo tunnistamattoman henkilön sylissä, Toini Pakarinen, Helvi Serguskin, Kerttu Ruuskanen, Vieno Saastamoinen ja Hilja Mikkonen. Kuva Vieno Saastamoinen.
Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…
Katunäkymä Silta- ja Rantakadun kulmasta 1940-luvulta. Kuvassa oikealla näkyy kaupungintalo, vieressä Tie- ja vesihallituksen varikko. Varikon takana näkyy ns. kanavakoulu. Pielisjoen toisella puolella näkyy 1937 valmistunut PKO:n toimitalo.
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Pekka Kotilainen perusti vuonna 1886 yhtiön, johon tavaratalon lisäksi kuului muun muassa tukkukauppa ja limonaditehdas. Kotilaisen sekatavarakauppa sijaitsi kaupungin keskustassa torin laidalla.
Karjalan liitto perustettiin 20.-21.4.1940. Ennen sitä 12.3.1940 oli solmittu Moskovan rauhansopimus, jonka seurauksena karjalaiset joutuivat siirtymään luovutetuilta alueilta uusille asuinsijoille. Karjalan liiton tarkoituksena oli pitää yhteyttä…
Privata fruntimmerskola i Joensuu eli tyttökoulu perustettiin 1865. Se toimi aluksi yksityisin varoin ja lukukausimaksuin. Opetuskieli ruotsi vaihtui vuodesta 1881 vuosiluokittain suomeksi.Pitkällisen väännön jälkeen koulun uudet tilat rakennettiin…
Joensuun Käsityö ja Tehdasyhdistys tuki käsiteollisuuden ammatinharjoittajia monin tavoin. Vuoden 1946 vuosikertomus sisältää myös jäsenluettelon eri käsityön ammattilaista ja yrittäjistä Joensuussa.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Sisältää konserttiohjelman ja artikkeleita pianisti Väinö Mäkisen konserteista ja Sibeliuksen musiikista. Väinö Mäkinen oli Sortavalan Myllykylän opettajan ja tehtailijan Eero Mäkisen poika.
Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19.Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Joensuun kaupunginvaltuuston varsinainen kokous istuntohuoneessa kaupungintalossa perjantaina 28 p:nä tammikuuta 1949 klo 19. Kokouksen esityslistalla oli mm. poliisilaitoksen määrärahat, Savon Työlaitoksen edustajan vaali, kunnallisvero ja…
Kutsu Kotien kätköistä -näyttelyn avajaisiin. Näyttely oli osa Joensuun kaupungin 100-vuotisjuhlan tapahtumia. Ohjelmasta löytyy sellaisia esiintyjänimiä, kuten kansanedustaja Vieno Sivonen, johtaja Viki Hukkanen, rehtori Hulda Kontturi, kannelniekka…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
