Aineistot (yhteensä 96)

  • Avainsanat: asuinrakennukset

1950-luku
Tilan päärakennus (1_34 Honkajoki). Pystylaudoitettu, huopakattoinen. Kaksiovinen kuisti rakennuksen vasemmassa päädyssä. Talo näyttää ränsistyneeltä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan pihanäkymä (1_56 Honkajoki). Taaempana vasemmalla päärakennus, jossa pystylautavuoraus ja pärekatto. Etualalla oikealla ulkorakennus. Sama talo ks. 1_57 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan päärakennus (1_57 Honkajoki). Puolitoistakerroksinen, pystylautavuoraus, paitsi yläikkunan korkeudelta vinolaudoitus. Talon takaseinän edessä pensaita. Sama talo ks. 1_56 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan pihapiiri (1_58 Honkajoki). Talossa iso kuisti. Talon vasemmasta päädystä jatkuu suoraa ulkorakennusryhmä. Talon ovella mies ja pihassa vaalea 1950-luvun auto. Sama talo kuin kuvissa 1_56 ja 1_57. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Majakangas (1_79 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…

1950-luku
Majakangas (1_80 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Oven puoleinen osa talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu…

1950-luku
Majakangas (1_81 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…

1950-luku
Piharakennus (1_82 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen vasen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, oikea puoli ikkunaton, jossa kaksi matalaa ovea. Saattavat olla aittoja. Sama rakennus kuin kuvassa 1_83.…

1950-luku
Piharakennus (1_83 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen toinen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, toinen puoli ikkunaton. Vasemmalla takana näkyy tilan päärakennus. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa…

1950-luku
Vasemmalla Pukaralammin talo ja oikealla puolet Pukaran talosta, kumpikin rakennettu 1800-luvulla (1_97 Honkajoki, Pukarankylä). Kuva otettu pellolta talojen takaa.

1950-luku
Pukaralammin tilan päärakennus 1950-luvun alkupuolen asussa (1_110 Honkajoki, Pukarankylä).

1950-luku
Tilan päärakennus (1_153 Honkajoki). Pystylautavuorattu pitkä talo, pärekatto. Talon edessä vasemmalla mopedi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

Kuva on luultavasti 1900-luvun alkupuolelta

Tehtailija J.W. Suomisen yksityiskodiksi rakennettu Koskilinna valmistui 1928. Rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Ensimmäisessä kuvassa Keijo Lehtisen seisoo kotitalonsa edessä.
Myöhemmin hän asui perheineen Laukaassa nykyisen Peurungan kuntokeskuksen vieressä. Hän työskenteli TVH:n korjaamolla koko työuransa ja jäi eläkkeelle työnjohtajan tehtävistä. Sodissa…

Kuvissa Tuija Asikaisen vuosina 2009-2010 maalaamia tauluja Niemisen pihapiiristä Kanteleella. Kuvissa on muun muassa aitta ja savusauna.

Mies maalauksessa on suutari Johan Nieminen kalasaaliin kera. Taustalla näkyy navettarakennus.

Johan…

Mari Aallon tupa sijaitsi Torpissa. Talo oli vanha Uutelan torppa. Kuva otettu 1920-30-luvulla. Aalto kuvassa oikealla.

Mikkolan talo, joka purettiin kun Hyvinvointikeskus Onni (valmistui vuonna 2007) rakennettiin. Koska talossa on yhä pärekatto, kuva on otettu ennen vuotta 1948.

Pukkilan Kirkonkylässä sijainneita rakennuksia. Ensimmäisessä kuvassa on Virmolan talo ja toisesa Aromaan talo.

Arvi ja Vieno Otaman talo sijaitsi Kanteleella, Mauno Perttilän kauppaa vastapäätä. Kuvassa talo on tyhjillään, sillä sotien jälkeen Arvi osti entisen Nikkilän talon maita ja rakensi uuden talonsa niiden keskellä olevalle mäelle. Kuvassa on keskellä…

Kanteleella rakennettiin 1920-luvulla kolme tiilitaloa samoilla pohjapiirustuksilla. Mattilan talo rakennettiin vuonna 1926 samana vuonna palaneen talon tilalle. Alestalon talo rakennettiin vuonna 1927 ja Yrjänän talo valmistui n. 1929-1930.…

Kanteleella sijaitseva Mattilan talo paloi vuonna 1926 ja samana vuonna sen tilalle rakennettiin uusi. Ensimmäisessä kuvassa taloa rakennetaan ja toisessa kuvassa se on valmis.

Alestalon pihalla seisovat Hilja Alestalo (vas.), Paavo Alestalo ja Viliina Eerikson. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

Tiehaaran ison tuvan viimeisen uunin muurasi Aatu Jääskeläinen 1946. Kuva Unto Koskiselta.

Rauhanmäki. Vasemmalla Kauppisen talo, oikealla Laitisen mökki. Seppo Satamon kokoelmat.

Rauhanmäki 1956. Vasemmalla Saimi Kauppisen talo, keskellä Suojeluskunnan talo, oikealla Satamon talo. Seppo Satamon kokoelmat.

Hiekan talo ja piha heinäkuussa 1967. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.7.1967.

Kerrostalo Puustelli.

Lääkärintalo rannasta päin 1931. Kuvaaja tuntematon.

Hetejoen talo Koutajärvellä. Tiettävästi rakennettu 1870-luvulla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.1.1969.

Asunto Oy Pikonhaka 1 otettiin vastaan 22.2.1973. Vastaanottajana oli Keiteleen Hakatoimikunta puheenjohtajansa Osmo Kärkkäisen johdolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.3.1973.

Vuonamon Koiramäeltä. Tervamäen isäntä Olavi Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.8.1974.

Rakennustarkastaja Niilo Saastamoinen ja valmistumassa olevaa omakotitalorivistöä Pikonmäentien varrella. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.11.1977.

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus. Entinen ns. kamaripuoli oli purettu ja sen tilalle oli rakennettu vuonna 1951 tiilinen navetta. Tila on lohkottu lähellä olevan Jäntin tilan maista.

Heinäselkämä. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvun lopulle. Vuonna 1977 rakennus peruskorjattiin.

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

Hännilä. Keitele, Kukertaja. Tila merkitty maarekisteriin ensimmäisen kerran 1787. Päärakennus valmistui 1920.

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.

Kirkkoniemi. Keitele, Hamula. 1920-luvulle ajoittuva rakennusryhmä. Viidestä rakennuksesta on jäljellä kaksi; päärakennus, joskin lyhyempänä kuin vanhempi tupa sekä kaksihuoneinen aittarakennus.

Kivikko ns. Kiviaho. Keitele, Viinikkala. Tilan vanhimmat rakennukset ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvun puolelle.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus valmistui 1906.
 
Koneluettavat metatiedot: