Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun viidenneltä toimikaudelta 1913-1914. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Novelli kertoo maisteri Alasesta ja hänen opettamastaan koululuokasta, jonka oppilaat heittäytyvät kurittomiksi juuri ennen laskiaista ja joutuvat arestiin.
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1920-1921. Syyslukukauden alusta aloitti uutena rehtorina Aaro Markkanen. Hänen edeltäjänsä oli Karl Albert Wegelius.
Oikealla Veikko Konttinen matematiikan lehtori, Seppo Heikkilä biologian lehtori, Arto (Saarelasta) opetti poikien liikuntaa. Neljäs myös opettajana Keiteleellä. Ala-asteen liikuntasali.
Kirkonkylän koulu kunnantoimiston takana, jossa oli kaksi luokkaa. Vasemmalta: Bertta Harjula, Aili Laukkanen, Lasse Laukkanen ja Silja Toroi. 1949 loppua tai 1950 alkua.
Opettajia. Vasemmalta: Rauha Kujala, Aili Laukkanen, nimi ei tiedossa, Meeri Vesterinen, Edit Kahelin, Oili Leinonen, Aila Kervinen, Aune Sederholm ja nimi ei tiedossa. Vuosiluku ei tiedossa.
1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…
Ala-asteen opettajia 1981. Edessä vasemmalta Terttu Männistö, Vieno Koskala ja Asko Järvinen (johtajaopettaja). Takana vasemmalta Tenho Raatikainen, Ulla Kahisalo, Anna-Liisa Sauhke ja Helka Oittinen.
Kirkonkylän koulun keittiöihmisisä: Oikealla talousopettaja Anna-Liisa Sauhke sekä keittiötyöntekijät Ritva Tikkanen, Eeva Tossavainen ja Sohvi Saastamoinen 14.10.1981.
Yläasteen opettajat 14.10.1981. Edessä vasemmalta rehtori Salme Jalovaara, Arvo Jalkanen ja Anna-Liisa Huttunen. Takana vasemmalta Laura Nuutinen, Tyyne Tikka, Anna-Maija Mäkelä, Seppo Heikkilä, Jouko Tolonen ja Seija Lipponen. Muut opettajat ovat…
1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…
Opettajat 1974-1975. Takarivi vasemmalta Seppo Heikkilä, Veikko Konttinen, Matti Tolonen, Riitta Virtanen, Lea Huhta, Kaarina Saastamoinen, Arvo Jalkanen ja Väinö Jokinen. Alarivissä vasemmalta Lea Metso, Kaija Kärkkäinen, Pentti Nykänen, Marja-Sisko…
Keiteleen ensimmäisenä opettajana Vuonamon Kaivomäellä toimineessa yksityisessä koulussa ollut kauppapalvelija myöhemmin kauppias Aleksanteri Rahikainen 1851-1932 ja puolisonsa Johanna o.s. Koistinen.
1700-luvulla oli lasten kansanopetus aluksi seurakuntien vastuulla. Vuoden 1762 kuninkaan päätöksellä lukkarit tai pitäjän koulumestarit velvoitettiin opettamaan lapsia. Myös koulutaloja alettiin rakentaa. Koulumestarit olivat entisajan alkeiskoulun…
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kymmenenneltä toimikaudelta 1918-1919. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1881-1882. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Tavisalmen eli Kuopion pitäjästä vuosilta 1548-1626 /…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1895-1896. Sisältää myös artikkelin: Frans Nordberg, Daniel Juslenius Porvoon piispana v. 1734-44 sekä piirroskuvan Daniel Jusleniuksesta. Sisäsivuilla on kuva Joensuun…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1896-1897. Sisältää myös artikkelin: Snellman, Walter J., Pieni katsahdus antiikkiin (18 s.).
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
