Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä.…
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…
Tiedosto sisältää Kanteleen köyhäinpiirikunnan (pöytäkirjassa käytetään myös nimiä: vaivaispiirikunta, vaivaishoitokunta, vaivaishoitopiiri, köyhäinhoitokunta) pöytäkirjat vuosilta 1890-1922. Toinen tiedosto sisältää pöytäkirjan irronneen…
Kaupungissa eli aina ihmisiä, jotka eivät itse pystyneet elättämään itseään. Vaivaishoitoasetuksen mukaan huollettavia olivat mielisairaat, työkyvyttömät ja alle 16-vuotiaat orpolapset. Kaupungin alkuvuosina he eivät vielä olleet virallinen ongelma:…
Pohjois-Karjalan Huoltoväen yhdistys rekisteröitiin vuonna 1938 omaksi yhdistykseksi. Järjestö oli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen edeltäjä. Uusi nimi ja uudet säännöt tulivat voimaan vuonna 1977.Alussa tärkeimmät tehtävät olivat:-…
Julkaisu sisältää Waiwaishoidon Ohjesäännön Kiihtelysvaaran kunnalle lisäksi Asetuksen kunnallishallituksesta maalla, Waiwaishoidon asetuksen ja Asetuksen irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä.
Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
