Aineistot (yhteensä 10747)

1985
Teos on taiteilijakirja ja portfolio. Teos koostuu sirkusaiheisista kuvista. Valokuvat kansion sisällä, kansion värit tummansinininen, musta ja valkoinen. Signeerattu kpl.

1937
Vaasa- Wasa
Kaupunkikuvia sarjassa - Stadsbilder i serien Suomen kauneudet
Paikalliset avustajat - Lokala medarbetare: O. J. Ikola, Eino Rostén, I Serenius, Frith. Tikanoja

1979
Teos on taiteilijakirja. Paul Strandin muistolle = to the memory of Paul Strand. Opus 1 / Pentti Sammallahti.

Avainsanat:

[191?]
Kertomus Kajaaninjoen Ämmäkosken ja Koivukosken sulkujen rakentamisesta sekä niiden myöhemmistä vaiheista.

Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista…

2006
Kulttuurihistorian kurssityö: Kansanmusiikkitapahtuman synty osana Suomen yhteiskunnallista muutosta kansallisvaltiosta hyvinvointivaltioksi.

Avainsanat:

1900-luku (vuosikymmen)
Postikortin tekstissä on painovirhe, sillä kuva on Lammin Untulanlahdelta Ormajärven rannalta. Ormajärvi sijaitsee lähellä Lammin kirkonkylää, sen luoteispuolella. Untulanlahti sijaitsee Untulanniemen takana. Niemessä oli ennen Etholen-suvun…

1890-luku
Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonan Lammille sijoitettu reservikomppania aloitti toimintansa keväällä 1883. Porkkalan kartanon omistajalta aliluutnantti Etholenilta saatiin ostaa reservikomppaniaa varten 6,8 hehtaaria maata Ormajärven rannalta.…

1905
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän…

Avainsanat: , ,

2007
Joki ja sen väki on ensimmäinen kattava Kokemäen ja Harjavallan historiasta julkaistu teos. Se esittelee ihmisiä, ilmiöitä, tapahtumia, elämää ja kohtaloita hylkeiden ajasta kahden itsenäisen kunnan syntymiseen 1870. Teoksen ytimessä on Kokemäellä ja…

Pukkilan kunnan omistuksessa olevan Savijoen suutarintuvan pihapiirin rakennuksia. Paavo Suonion tuparakennuksen pihassa ovat vaja, liiteri, kaksikerroksinen aitta ja huonokuntoinen navetta. Navettarakennus on moniosainen ja siinä on muun muassa…

Avainsanat: ,

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

1700-luvulla oli lasten kansanopetus aluksi seurakuntien vastuulla. Vuoden 1762 kuninkaan päätöksellä lukkarit tai pitäjän koulumestarit velvoitettiin opettamaan lapsia. Myös koulutaloja alettiin rakentaa. Koulumestarit olivat entisajan alkeiskoulun…

1985
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, teos Vaimosniemen alueen perimätiedosta.

Johan Mattson Rindell syntyi Nousiaisten Alakylän Pietilän talossa 1837.
Nousiaisissa nuorena häntä kutsuttiin häämusikantiksi. Hänet tunnettiin myös etevänä ihmisten lääkitsijänä.
Kouluja hän kävi Turussa. Hän toimi lukkarina,…

Vanuttaja oli käsityöläinen, joka käsitteli lampaanvillaa sarkamyllyssä niin että villasta muodostui huopamaista kuitukudosta. Varsin raskas käsivoimin tehtävä työ oli miesten työtä.

1990-luku
Menneitten aikojen ammattilaisia Nousiaisista aina 1300-luvulta lähtien.

2017
Tarinaa Nousiaisten lukkareista ja hieman kanttoreistakin.
 
Koneluettavat metatiedot: