Arvi Lehtinen ja yksi ensimmäistä sodan jälkeen hankituista linja-autoista. Auton kaksi keulamerkkiä kertovat, että se on matkustanut napapiirille, Jäämeren rannalle asti.
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö.…
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa.…
Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.
Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…
Rouvat Liisa Leskinen (vas.) ja Aira Pasanen palvelevat asiakkaita grillissä. Autoilija M. Leskinen on avannut grillikioskin Osuuskassan vanhassa toimitalossa. Avauspäivä oli 14.11. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.11.1969.
Liimarakenne Oy:n toiminta laajeni käsittämään myös alihankintatöitä rantasalmelaiselle Vainio-Puhju Oy:lle. Keiteleellä valmistetaan mäntylevyjä Rantasalmella koottavia ja vientiin meneviä kirjahyllystöjä varten. Urpo Kosti (oik.) ja Kauko Jurvanen…
Liimarakenteen käynnistys helmikuussa 1975. Vasemmalla Erkki Karhunen, Osmo Kärkkäinen, maaherra Risto Hölttä, toim.joht. Paavo Lampinen ja Seppo Ahonen. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 13.2.1975
Liimarakenteen aloitus 7.2.1975. Kuvassa vasemmalta Seppo Ahonen, oikohöylällä Osmo Kärkkäinen ja maaherra Risto Hölttä. Takana seisomassa toimitusjohtaja Paavo Lampinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.2.1975
Liimarakenteelta eroava tuotantopäällikkö Markku Käkelä saa halauksen konttoripäällikkö Paula Airastolta. Tilannetta seuraavat Kaarina Ikonen (vas.) ja Aune Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.8.1977.
Kauko Vainikainen (vas.) ja Kari Ikäläinen sekundääripalkkia naulaamassa. Liimarakenne Oy uusin tulokas Keiteleen teollisuuskylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.5.1975.
Liimarakenteen aloitus 7.2.1975. Kuvassa vasemmalta Seppo Ahonen, oikohöylällä Osmo Kärkkäinen ja maaherra Risto Hölttä. Takana seisomassa toimitusjohtaja Paavo Lampinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.2.1975
Liikuntahalli Nouste Areena otettiin käyttöön 11.1.2021.
(www.nousiainen.fi, 2022)
Nouste Areenan iso hiekkapohjainen paikoitusalue löytyy Koljolantieltä käännyttäessä, ja toinen kulku Moisiontieltä pääovelle, jonka edustalla muutamia…
Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset 19.7.-3.8.1952. Pukkilan liikenne sai kahdeksi viikoksi (21.7.-3.8.) väliaikaisen liikenneluvan. Olympialaisten ajaksi myönnettiin yksi vakiovuoro lisää, linjalle Helsinki-Box-Porvoo-Monninkylä-Pukkila…
Viitasaari-Keitele liikennekilpailu. Paras keiteleläinen autoilijapari Hannu Hytönen-Jarmo Hytönen jätti ehjäksi ”autotallin” seinän. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.9.1977.
Keiteleen liikenne- ja nuorisotyölautakuntien liikennekilpailu, johon osallistui 33 autoilijaa ja kaksi mopedistia. Autosarjan matkan pituus oli 41 km ja siihen kuului 10 rastia. Lisäksi oli kirjallinen koe päätepisteessä kirkonkylän koululla.…
Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan haitarikirja. Kansimateriaalit: musta vuohennahka, keramiikkanappi (ei taiteilijan tekemä), vahattu pellavalanka. Kuvitus on toteutettu akryyliväreillä, musteella ja puuvärillä. Kuvituksessa lisäksi…
Kari J. Kettulan kirjoittamassa fiktiivisessä tarinassa kertoja palaa tulevaisuuden Laitilaan, muistelee mennyttä ja tutkailee dystooppisen kaupungin uutta ilmettä jotain etsien, tärkeää tehtävää suorittaen.
Teos on taiteilijakirja. A companion to the touring exhibition arranged by Southampton Art Gallery. Numbered edition 811/1000. J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Kaupunginpuisto eli Parkki oli raivattu kaupungin pohjoispuolelle pääosin 1840–1850-luvuilla kuvernööri Rehbinderin toimeliaisuuden ansiosta. Parkista tuli ns. englantilaisen maisematyylin puisto mutkittelevine käytävineen, tekoraunioineen ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
