Aineistot (yhteensä 10734)

1951-1955
Digitoitu dokumentti on mustakantinen keskikokoinen muistiinpanovihko. Dokumentti sisältää Haanpään päivittäismerkintöjä Pyhännän Korpelaisessa vuosina 1951-1955. Ensimmäisellä sivulla Haanpään käsialalla: Korpelaisen kirja, seuraavalla…

Pentti Haanpää osti Korpelainen-nimisen asutustilan Pyhännän Iso-Lamujärveltä vuonna 1950 kesäpaikaksi itselleen ja perheelleen. Kirjailija oleskeli Korpelaisessa myös talvisaikaan, jolloin hän asusti työhuoneessaan saunarakennuksessa.

Korpela. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu vuoteen 1916. Taloa jatkettu lisäkamarilla vuonna 1922.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

Isä Veikko Haara hioo maalattavan auton pintaa, mutta neljävuotias Timo on kiinnostuneempi kuvaamisesta. Korjaamo- ja maalaushalli Kummunkylällä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.7.1977.

2003
Teos on taiteilijakirja. Kollaasitekniikalla toteutettu, itse tehty paperi. Kirjan sivuille kiinnitetty värikkäitä paperinpaloja, sidottu vaaleanpunaisella, punotulla pumpulilangalla. Materiaali: paperi, käsin valmistettu pellavalanka, 2 helmeä…

2012-01-9
Koppelon kyläläisten yhteisellä ponttoonilla oli monta käyttöä. Sillä kuskattiin kotieläimet ja niittokoneet kesäisin saariin. Sitä käytettiin Sevettijärven koulun rakennustarvikkeiden ja tienrakennustarpeiden kuljettamiseen sekä kalanpoikasten…

1890
Kopiotuja katkelmia on yhteensä 35 kirjeestä. Kopioiden kirjoittajaa ei tiedetä.

Avainsanat: , ,

1880
Kaarlo Bergbomin Minna Canthille kirjoittamien 20 kirjeen kopiot. Kirjeiden päiväykset: 5.1.1880, 19.6.1880, 4.4.1881, 25.4.1881, 2.6.1881, 27.2.1882, 14.5.1882, 2.6.1882, 29.9.1887, elokuun loppu 1887, 14.5.1888, keskellä lokakuuta 1888,…

Avainsanat: , ,

1885
Emilie Bergbomin Minna Canthille kirjoittamien 13 kirjeen kopiot. Kirjeiden päiväykset: 14.2.1885, 1.10.1888, 16.10.1888, 11.11.1888, 9.8.1889, 15.1.1891, 24.1.1891, 6.5.1891, 20.5.1891, 4.7.1895, 26.9.1895, 3.10.1895, 3.4.1896. Kopioiden…

Avainsanat: ,

1970

Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: Heliodor 89 567

1953
Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: Heliodor 89 567

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.

Elokuussa 1930 käyttöönvihityn Kontioniemen parantolan vuosikertomus vuodelta 1934

Elokuussa 1930 käyttöönvihityn Kontioniemen parantolan vuosikertomus vuodelta 1933

Elokuussa 1930 käyttöönvihityn Kontioniemen parantolan vuosikertomus vuodelta 1931.

1940
Konsuli Carl Gustaf Wolff ja hänen uljas purjelaivastonsa.
Vaasalainen, joka aloitti tyhjin käsin, mutta tuli Pohjoismaiden suurimmaksi purjelaivanvarustajaksi.

Artikkeli Vaasan Kauppaseuran 50-vuotisjuhlalehdessä

Vaasa 1940. Vaasan Kirjapaino

Konstaapeli Olavi Saastamoinen pelastamansa alli sylissään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.1.1968.

Yleisökuva on otettu Pukkilan Mieskuoron konsertissa Savijoen seurantalolla. Tilaisuudessa piti puheen kuoron puheenjohtaja Toivo Synkkänen, joka kiitti mieskuorolle lahjoitetusta pianosta. Synkkänen joutui monta kertaa toistamaan puheensa kohtaa…

Avainsanat: , ,

Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…

Nya Svenska Damkvartetin konsertin käsiohjelma. Kvartetissa lauloivat Amanda Carlsson, Ingeborg Löfgren, Inga Ekström ja Bertha Erixon. Naisnelikko kävi esiintymässä useissa Euroopan maissa ja jopa Amerikassa saakka.

Käsiohjelma Belgian Ostendessa vuonna 1907 pidetystä sinfoniakonsertista, jossa Maikki Järnefelt lauloi aarian Massenet'n oopperasta Herodiade, Lisztin Die drei Zigeuner ja Järnefeltin Sunnuntain. Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin…

Konserttiohjelma on Maikki Järnefeltin Berliinissä 5.2.1900 pitämästä lauluillasta, jonka säestäjänä oli hänen vanha ystävänsä Ferruccio Busoni.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja…

Konserttiohjelma Kööpenhaminassa pidetystä kansanlauluillasta 6.12.1919. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929. Hän oli naimisissa…

Käsiohjelma Maikki Järnefeltin juhlakonserttiin 22.5.1927 Joensuussa. Säestäjänä oli Selim Palmgren.Maikki Pakarinen-Järnefelt oli Joensuusta lähtöisin oleva oopperalaulaja. Hän oli syntynyt 26.8.1871 ja kuoli Turussa 4.7.1929, vain kaksi vuotta…

Joensuun musiikkiyhdistyksen 25-vuotisjuhlakonsertissa esiintyi Joensuun musiikkiyhdistyksen mieskuoro. Konsertissa solistina oli neiti Irma Salmela (viulu) säestäjänään kapellimestari Aarne Rytkönen. Konserttia johtivat Lauri Kumpulainen ja Onni…

Käsiohjelma Tapani Valstan, Tuomas Haapasen ja Esko Valstan konserttiin 1956.

Käsiohjelma Raili Kostian konserttiin. Säestää Pentti Koskimies.

Oopperakonsertissa esiintyivät Irja Aholainen, sopraano Alfons Almi, tenori ja Kalle Ruusunen, baritoni.

Avainsanat: ,

Joensuun Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…

Oopperalaulaja Matti Lehtistä säesti Pentti Koskimies.

Avainsanat: ,

Mieskuoro Laulu-Miehet (LM) on suomalainen mieskuoro. Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun mieskuoron laulajia. Lauri Arvi Pellervo Poijärvi (1900-1986; vuoteen 1906 Boijer) oli suomalaisen…

Käsiohjelma Kim Borgin konserttiin. Konserttia säesti Pentti Koskimies.

Käsiohjelma Jorma Huttusen konserttiin. Säestää Antti Aarnela.

Avainsanat: ,

Joensuun Musiikkiyhdistyksen kirkkokonsertissa esiintyi J.M.Y:n sekakuoro johtajanaan E. Karvonen, Joensuun mieskuoro, J.S.K:n soittokunta ja urkuri J. S. Ristiharju. Viulua soitti metsänhoitaja V. Hämäläinen.

Joensuun musiikkiyhdistyksen (J.M.Y.) kuoroa johti J. Räsänen. Solistina toimi T. Lappalainen.

Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee…

Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee…

Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.…

Kirkkokonsertin esiintyjälistalta löytyy seuraavia nimiä: J.L.Y:n sekakuoro johtajanaan Onni Varis, tohtori Untamo Sorasto ja lehtori Mikko Mielonen.
 
Koneluettavat metatiedot: