Aineistot (yhteensä 10747)

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1984

Olavi Jauhiainen ja kalasaalis. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.5.1965.

Puolivuotias Jaana Johanna hymyilee ukki Olavi Nuutisen sylissä Vuonamon Koiramäessä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.8.1974.

Union Postale Universelle Carte Postale Grand-Duché Finland. Serie B. No. 19. Ölbryggeriet Kronan eller Vasa Ångbryggeri grundades 1898 av Aino Lindeman, såldes 1904 till Bock. Öster om Infjärden på det nuvarande Kemira-området.

2003
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijan itse sitoma teos mustassa kotelossa. Teoksen pääväri on musta. Lumppupaperille kuparilta vedostetut kuviot; etsaus, väritelaus. Itse tehdyt ja värjätyt paperit. - Paperissa ja vedosviivoissa helmiäisjauhetta…

Avainsanat:

Olga Maria Karhunen o.s. Hänninen 85v. 9.4.1966 Hamula.

1963-07-15
Satakunnan Kansa -lehdessä 15.7.1963 julkaistu murrepakina.

1961-07-14
Satakunnan Kansa -lehdessä 14.7.1961 julkaistu murrepakina.

1920-luku
Olli Haanpään luokkakuva. Olli oli kirjailija Pentti Haanpään veli.

1938
Olli Haanpään perhe vuonna 1938 Piippolassa, Leskelän kylässä.

1931
Pentti Haanpään veli Olli puolisonsa Annan kanssa vuonna 1931.

1948
Olli ja Anna Haanpään perhe vuonna 1948.

Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.

Olli Remes oli menestynyt maastohiihtäjä sekä Mannerheim-ristin ritari numero 10. Remes menehtyi jatkosodassa vuonna 1942. Hän oli syntynyt Iisalmen maalaiskunnassa.

Tohtori A. A. Branders sai 1889 Keisarilliselta senaatilta määräyksen oleskella vuoden Suojärven ja Korpiselän pitäjissä. Hän tutki paikallisia oloja ja kirjoitti tutkimuksistaan kertomuksen.

1984
Raisio tunnetaan paitsi margariinitehtaastaan myös urheilijoistaan. Vuoden 1984 Los Angelesin olympiakisoihin osallistui peräti kolme raisiolaista urheilijaa vas. soutajat Reima ja Pertti Karppinen sekä kävelijä Reima Salonen. Kuva on…

1860
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…

1922
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…

1891
Kirjoitus alkaa: "Norjalaisen kirjailijan Harald Hansenin pyynnöstä on kirjailija Minna Canth kertonut oman elämäkertansa aikakauslehdessä Samtiden. Koska tällainen kuvaus huvittanee suomalaisiakin lukijoita esitämme siitä suomennoksen." Linkki…

Keiteleelle rakennetaan monia omakotitaloja. Kaivinkone kauhoo tässä pohjaa aluepäällikkö Mikko Kinnusen rakennukselle. Toimitusta seuraa Akseli Nousiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.6.1969.

Kirkonkylässä rakennetaan. Tässä työnjohtaja Ilmari Saastamoisen talorakennus kirkonkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.6.1972.

1800- ja 1900-luvun vaihteessa otetussa kuvassa perhe on asuntonsa edessä.

1960-01-21
Satakunnan Kansa -lehdessä 21.1.1960 julkaistu murrepakina.

2013
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja. Kansimateriaalit: ruskea vuohennahka, rakunappi (ei taiteilijan tekemä), vahattu pellavalanka. Kuvitus on toteutettu akryyliväreillä, musteella ja puuvärillä. Kuvituksessa lisäksi…

Avainsanat:

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle on kirjoitettu: "Toinen Näytös." Lisäksi sivulla on pikakirjoitusta. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitusvihon kansi- ja takalehdestä on revennyt pala. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Toinen Näytös." Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Ens. Näytös, Ompelija." Tekstissä on paljon yliviivauksia.

Ompelija Elvi Tossavainen Keiteleen kirkonkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.5.1968.

Ompelija Liisa Saastamoinen kotoisin Tossavanlahden Koivusaaresta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.11.1970.

Ompeluilta Sulkavanjärven Harjulla. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.

2004
Ompelukone Singer (4_690 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 690. Raudasta valmistettu, mustaksi maalattu Singer-merkkinen ompelukone ompelupöytineen. Pöydän jalakset ja polkulauta rautaa, kansi puuta. Pöytä ja kone hienosti…

Keiteleen sotainvalidien naisjaoston ompeluseurailta rva Härkinin kodissa. Takana seisomassa vasemmalta varapuheenjohtaja Mirjam Koskinen ja sihteeri Taimi Härkin. Edessä vasemmalta Aino Rönkä, rva Koivusaari, Maija Hokkanen ja Elvi Jäntti.…

2001
Teos on taiteilijakirja. Liittyy piirrosnäyttelyyn Kuvataideakatemian galleriassa 9. - 20.5.2001. Taiteilija jakoi näyttelyluetteloa ilmaiseksi kävijöille. Omakustanne, pieni painos. Teoksen kannessa ei ole nimeä, sillä "alussa oli sana", kuten…

Avainsanat:

1891
Keski-Suomi-lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus.

1890-luku
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin.…
 
Koneluettavat metatiedot: