Aineistot (yhteensä 10734)

Veljestuvan edustalla ketunnahkoja. Vasemmalla Kalle Ikäläinen ja Markku Tikkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.6.1966.

Avainsanat: , ,

1950-luku
Ketunmetsästäjät (3_10 Honkajoki, Kirkonkylä). Vas. Niilo Takala ja Paavo Vanhahonko, edessä ajokoira. Niilon olalla ammuttu kettu ja kädessä luodikko. Niilo Takala tunnettiin taitavana metsästäjänä huolimatta hänen huonosta kuulostaan ja polion…

Kettu rauhoitettiin 1930-luvulla. Rauhoituksen seurauksena kettukanta lisääntyi huomattavasti ja rauhoitus jouduttiin kumoamaan. Ketusta alettiin maksaa tapporahaa.

1989
Kertoja tapaa metsäretkellään korpin, joka istuu hänen rekeensä. Selviää, että kyseessä on Kultalassa kasvanut kesy korppi. Korppi on kova sotkemaan paikkoja ja lopuksi ulkomaalaiset turistit haluavat ostaa sen ja vievät sen mennessään.

Todennäköisesti Frans Munckin järjestämiä kestikievarikuljetuksia 1900-luvun alun Nakkilassa.

Kumpuselän entisellä kansakoululla oli kansalaisopiston järjestämä kunnan johtohenkilöiden ”piinapenkki”. Keskustelua kuntaa koskevista asioista. Kuvassa toinen vasemmalta kansalaisopiston rehtori Raimo Niskanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Avainsanat: , ,

2011
Teos on taiteilijakirja. Kaksi 50 keskustelukortin nippua (joista toinen avaamaton muoveissa) sekä avattava ohjevihkonen kirkkaassa muovikotelossa.

Avainsanat:

Keskustan näkymää. Vasemmalla entinen Tossavaisen kauppa, ylempänä taksikoppi, oikealla ravintola ja apteekki ja takana kirkko. Vuosiluku ei tiedossa.

Näkymä järvelle päin. Säästöpankin edustalla Yrjö Vuorelan ”kupla”. Kuva Foto Jänis Kuopio.

Keiteleellä alkoi kunnan toimitalon pihan ja sen läheisyydessä olevan paikoitusalueen kestopäällystäminen. Myös säästöpankin edusta päällystetään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.10.1971.

1930-luku
Hämeenlinnan keskustan mittavia rakennushankkeita 1920–1930-lukujen vaihteessa olivat mm. Kariston kustannusliikkeen uusi toimitalo, suojeluskuntatalo Hämeen Suoja sekä Paavonkulman viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Myös keskustan kouluoloja…

Raision VPK rakennutti paloasemarakennuksen viereen kioskirakennuksen vuonna 1968. Siinä aloittivat toimintansa Leena Lehden makeiskioski, Aili Niemisen kukkakauppa ja Helvi Kivelän grillikioski.

Keskikoulun rakennustyömaalla paloi suojapeite. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.1.1969.

Keiteleen kunnallisen keskikoulun viidesluokkalaisia saapumassa päätösjumalanpalvelukseen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.6.1970.

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1989

1915

nuorisolle esittänyt J. W. Juvelius

1876
Keski-Suomi-lehdessä 20.5.1876 nimimerkillä M.C. julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "(Lähetetty) Keski-Suomen suuri puute".Aiheina kirjoituksessa Jyväskylän tyttökoulun koulumaksut; tyttökoulu olisi otettava valtion haltuun tai…

Kirkonkylässä sijaitseva Keski-Mäkelän talo, jossa sijaitsi kunnantalo vuosina 1939-1965. Talo on myöhemmin toiminut mm. päiväkotina.

Kesätapahtuma Aholassa. Kulttuurilautakunta järjesti yhdessä paikallisen maa- ja kotitalousnaisten kanssa museon kattamistalkoot. Museotalo sai katon. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.6.1978.

1975
Mäntsälän lukiolaisten kirjoituksia vuodelta 1975. Moniste.

Avainsanat: ,

Kesäpäivä Korpelaisessa. Kalalla Iso-Lamujärvellä.

1950-luku
Aili ja Elsa Haanpää Terttu Marttisen kanssa Korpelaisessa 1950-luvulla.

1953
Kesänviettoa Korpelaisessa Lamujärvellä.

Kuvassa vasemmalla Alli Heikkilä (Virtanen), keskellä Sakari Lehto ja oikealla Hilma Ollila (Kakko).

1899
Julias Ailion teos "Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla - Matkamuistelma" hankittiin Savijoen Lainakirjaston kokoelmiin vuonna 1901. Kirjastossa tallella olevan luettelon mukaan sen hinta oli tuolloin 1 markka ja 35 penniä. "Kesäkausi…

Kesäinen kuva, jossa nainen ja poika istuvat puisen tynnyrin päällä. Vaatteet ovat ajan tyylin mukaiset ja poika pitää hattua kädessään. Taustalla on juhannusruusu täydessä kukassa ja vanhaa hirsirakennuksen seinää sekä pärekattoa näkyvissä. Kuvassa…

Kerttulan liikuntahalli, joka tunnetaan Loimun kotisalina, valmistui vuonna 1987.

1931
Kerttulan koulu vihittiin käyttöönsä 9. elokuuta 1931. Vihkiäispäiväksi oli koululle johtava tie koristeltu paksuin havuköynnöksin.

Avainsanat:

Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1961. Kuva on 1960-luvulta.

Avainsanat:

Puhe, jonka Pukkilan entinen kunnansihteeri Kerttu Nurminen (os. Aunio) (s. 1919) piti sotaveteraanipäivänä 27. huhtikuuta 1994 nuorisoseurantalo Toimelassa järjestetyssä juhlassa. Puhe käsitteli Teikarinmäen ilmavalvontatornissa talvisodan ja…

Viipurin läänin maanviljelysseuran vuosikertomus vuodelta 1893 on seuran 43. toimintavuosi.

1884
Kertomus Waasan rautatien rakentamisesta sekä siihen pannuista kustannuksista, rautatien-rakennuksen toimeenpanoa varten asetetun Komitean antama.
1879-1883
Teknillinen selitys radasta
Lyhennys-ote Waasan rautatien loppukatselmuksessa tehdystä…

[193?]
5. toukokuuta 1828 syttyi Kajaanin kihlakuntaan kuuluvan Paltamon pitäjän kruununnimismiehen Matthias Wilhelm Wennerströmin talossa, Parkinniemessä, tulipalo. Wennerström ei itse ollut palon hetkellä kotona, mutta hänen vaimonsa, kaksi lastaan ja…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1932-1933, joka oli seminaarin 53. toimintavuosi.

Julkaisussa kerrotaan Sortavalan seminaarin toiminnasta lukuvuonna 1931-1932, joka oli seminaarin 52. toimintavuosi.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
 
Koneluettavat metatiedot: