Aineistot (yhteensä 10746)

Valmetin työnäytös Pukkilassa 26.5.1960. Ylimmässä kuvassa näkyy taustalla vasemmalla Kuosan talo. Kuvan keskellä, traktorin takana ja kyltin vasemmalla puolella on kenties Paavo Seppälä. Kahdessa alimmassa kuvassa on työnäytöksen koneita.

Avainsanat: , , , , ,

Nuuttilan pihalla kesällä 1934 istuvat Lyydia Nuuttila (vas.), Alli Nuuttila, Katri Perttilä, (etunimi ei tiedossa) Heikkilä, Eino Perttilä, (etunimi ei tiedossa) Heikkilä ja Eemil Nuuttila.

Avainsanat: , , , ,

Vähä-Jukurin tilan palovakuutusasiakirja vuodelta 1937.
Vakuutuskirjasta näkee, miten uusjaon takia tilan asuinrakennus ja riihi sijaitsivat yhä kylässä, mutta saunarakennus uudella paikalla. Tämän johdosta saunarakennuksen vakuutussumma oli…

Avainsanat: , , , , ,

Kuvissa Naarkosken sahalla pitkään työskennellyt Lauri Vesa.

Avainsanat: , , , , ,

Kontrahti, jonka aiheena on metsäpalstan vuokraaminen. Sopijaosapuolina ovat Oskar Perttilä ja Aug. Eklöf, Aktiebolag.

Avainsanat: , , , , , , ,

Vieno ja Aadolf Laakso Hintun tuvan pihalla. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Avainsanat: , , , ,

Mattilan talollisten Oskari (Johan Oskar) ja Selma Perttilän (o.s. Mattila) lapset olivat kauppias Mauno Perttilä, tehtailija Vilho Perttilä, kauppias & maanviljelijä Simo Perttilä, rakennusmestari Kauko Perttilä, maanviljelijä Toivo Perttilä ja…

Avainsanat: , , , ,

Kuvassa ovat vasemmalta Katri Lehtinen (Bergström), Pentti ja Keijo Lehtinen (lapset), kenties Kalle Lehtinen ja tunnistamatta.

Avainsanat: , , , ,

Pussi Pukkilan Sotaveteraanit ry:n valmistamaa kahvinkorviketta, "kahvia parhaista tähkäpäistä".

Korviketta on myyty mm. Kanteleen kylänäyttelyssä Pukkilan Sotavetaraanien osastolla sekä juotu Sotaveteraanien 40-vuotishistoriikin "Veikko mun…

Avainsanat: , , , ,

Kanteleella sijainnut, ristimäntynä tunnettu puu, jonka juurelle punakaartilaiset ampuivat vuoden 1918 sisällissodan aikana Muurahaisen talon isännän Heikki Seppälän. Puu on sittemmin kaadettu. Valokuva on vuodelta 2013 ja sen on ottanut Kalle…

Avainsanat: , , ,

Tiedostossa on otteita Mäntsälän ja ympäristön v. 1941-1942 puhelinluettelosta, kuten Pukkilan kirkonkylän, Kanteleen ja Torpinkylän puhelinnumerot.

Avainsanat: , , , , ,

Pentti Lehtinen toimi talvisodan aikana autonkuljettajana Lentojoukoissa ja kuljetti lentäjiä Santahaminasta Malmin lentokentälle ja takaisin. Jatkosodan aikana Lehtinen toimi komppanianpäällikkö, insinööri Taivaisen autonkuljettajana aina sodan…

Avainsanat: , , , , , , , ,

Satakunnantie Raision keskiaikaisen harmaakivikirkon kohdalla 1900-luvun alkupuolella. Tieosuus oli osa Suurta Postitietä, joka kiersi kirkon pohjoispuolitse vuoteen 1936 saakka. Silloin tie oikaistiin nykyiselleen kulkemaan kirkon eteläpuolelta.

Avainsanat: , ,

Raision kirkonseutua 1910-luvulla. Etualalla Ahtilan kaupparakennus, taaempana näkyvät Raision kirkko ja lainamakasiini. Ahtila sijaitsi Raision nykyisen kaupungintalon paikalla.

Raision keskustaa 1950-luvun jälkipuolella. Satakunnantiestä erkani VPK:n paloasemarakennuksen jälkeen Naantaliin päin menevä tie. Satakunnantie jatkui Osuuskassan ja Osuuskaupan rakennusten välistä kohti Raumaa nykyisenä Kerttulantienä.

Avainsanat:

Raision keskustaa 1960-luvun alkupuolella. Nykyinen risteys syntyi Nesteentien valmistuttua vuonna 1957.

Avainsanat:

Vuonna 1938 valmistunut VPK:n talo sijaitsi keskeisellä paikalla silloisessa Raision keskustassa. Rakennus purettiin vuonna 1971 Raisiontien levennyksen tieltä. Kuvassa etualalla Raision taksiautoilijoita. Eletään 1950-luvun jälkipuolta.

Hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Ongelmana olivat kuitenkin Raision risteykset, jotka olivat maankuuluja vaarallisuudestaan. Kuvassa Rauman- ja Ohikulkutien…

Raision keskustasta noin vuonna 1970 otettu ilmakuva. Kuvassa etualalla paloasema ja koulukeskuksen aluetta.

Raision keskustassa toteutettiin 1970-luvulla omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille.

Raision tori kioskeineen 1970-luvulla. Keskustan saneeraustöissä tori siirrettiin 2000-luvun alussa Tasalan puolelle.

Raision keskustan vanhimmat kerrostalot ovat vuonna 1955 valmistunut kunnantalon asuntola (nyk. Villiviini) ja vuonna 1958 valmistunut Säästöpankintalon asuntosiipi. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lauri Sipilä, jonka suunnittelema on…

Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.

1925
Raision aseman vihkiäiset 30.5.1925. Asemarakennus edustaa tyyliltään tyypillistä 1920-luvun puuasema-arkkitehtuuria. Ilman ratayhteyttä nykyistä Raisio Yhtymää ei olisi perustettu Raisioon.

Raision vanhin yhä toiminnassa oleva teollisuusyritys Kallion konepaja vaikutti asemanseudulla vuodesta 1922 vuoteen 1962. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

Paikkarin pysäkillä 1930-luvun lopulla.

Hahdenniemen venesatama 1970-luvun puolivälissä. Venepaikkojen määrä oli kasvanut jo 120:een.

Avainsanat:

Hahdenniemen uimarannasta tuli yleinen sen tultua kunnan omistukseen. Siellä pidettiin uimakouluja 1960-luvulla. Uimarannan käyttö kuitenkin päättyi 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvun puolivälistä.

Avainsanat:

Myös Raisionjoessa oli useita suosittuja uimapaikkoja ennen Raision-Naantalin vesilaitoksen valmistumista vuonna 1957. Kuva on Ihalasta 1910-luvulta.

Raision vanha uimahalli valmistui vuonna 1973. Nykyinen uintikeskus Ulpukka avattiin vuonna 1997 käsittäen peruskorjatun vanhan uimahallin sekä uudisosan.

1974
Raisio tunnetaan myös maailman suurimmasta vaihtolavalaitteiden valmistajasta Cargotec Finland Oy:stä, joka tunnettiin aikaisemmin Autolava Oy:nä ja Multilift Oy:nä. Autolavan toiminta siirtyi Naantalista Raisioon, Nesteentien varrelle rakennettuihin…

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat: , ,

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Avainsanat:

1958
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…

Raision yhteiskoulu (nykyinen Raision lukio) valmistui vaiheittain vuosien 1958 ja 1962 välisenä aikana.

Avainsanat:

1967
Nykyään maamme suurimpiin yläkouluihin lukeutuva Vaisaaren koulu vasta valmistuneena vuonna 1967.

Avainsanat:

Raision vanhin, yhä alkuperäisessä käytössä oleva kouluakennus on Ihalan vanha koulu. Koulu vihittiin käyttöönsä vuonna 1902. Sitä ruvettiin nimittämään Konsan kouluksi 1970-luvun alussa sijaintipaikkansa mukaan. Kuva on 1930-luvulta.

Avainsanat:

1950- ja 60-luvuilla eri puolilla Raisiota oli lukuisa määrä kauppoja, joista suurin osa oli pieniä kauppapuoteja. Vielä vuonna 1969 Raisiossa toimi 41 elintarvikemyymälää. Kuvassa oleva Pasalassa sijainnut Tuomen kauppa palveli asiakkaita vuodesta…

Kauppapuotien toiminta kävi kannattamattomaksi 1970-luvulla, jolloin Kerttulan liikekeskus tavarataloineen alkoi vetää asiakkaita puoleensa. Raision ensimmäinen suurmyymälä Sokos aloitti toimintansa vuonna 1973.

Avainsanat:

Poikkeuksiakin oli. Asemanseudulla vuodesta 1947 sekatavarakauppaa pitänyt Eino Aalto vastasi 1970-luvun mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin keskittymällä yhä enemmän rakennustarvikkeiden myyntiin. Kuva on 1950-luvun puolivälistä.

Monille vanhemman polven raisiolaisille seuratalo tanssilavoineen tuo mieleen lämpimiä muistoja vuosikymmenten takaa. Varppeenmäellä sijainnut seuratalo valmistui vuonna 1920. Kukoistusaikanaan se oli Raision huvielämän keskus. Talon käyttö alkoi…

Avainsanat: , ,

Seuratalon tapaan myös vuonna 1919 käyttöön otettu Raision työväentalo oli aikakautensa monitoimitalo. 1960-luvulla työväentalon käyttö alkoi vähetä talon kunnon heiketessä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä muussa käytössä ollut vanha työväentalo…

Kerttulan liikuntahalli, joka tunnetaan Loimun kotisalina, valmistui vuonna 1987.

Avainsanat:

Loimu perustettiin alun alkaen vuonna 1958 Kaanaan kyläseuraksi. Toiminnan alkuvuosina Loimu oli yleisseura. Vuodesta 1967 tuli vedenjakaja Loimun historiassa, kun seura päätti keskittyä lentopalloon. Ilman tätä kauaskantoista päätöstä ryhtyä…

Avainsanat:

Yksittäisistä raisiolaisista urheilijoista on kuitenkin tunnetuin soudun jättiläinen, kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen.

Avainsanat: ,

1970-luvun lopulla ja 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla Raisio saavutti mainetta myös rock-kaupunkina. Raision suuri ylpeys SIG oli tuolloin suosionsa huipulla tehden kotikaupunkiaan, suurta risteystä tunnetuksi.

Avainsanat:

Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…

Avainsanat:

Vuonna 1954 valmistunut kunnantalo (nyk. Harkko) on myös osa Raision kirjaston historiaa, sillä kirjasto toimi kunnantalon siipirakennuksessa vuodesta 1955 vuoteen 1976. Raision uuden kaupungintalon valmistuttua kirjastolle kunnostettiin tilat…

Avainsanat:

Vuonna 1981 valmistuneen kaupungintalon on suunnitellut arkkitehti Arto Sipinen.

Avainsanat:

1874
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…
 
Koneluettavat metatiedot: