Aineistot (yhteensä 10747)

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee kaksikerroksinen vilja-aitta. Siirretty nykyiselle paikalle 1946.

Avainsanat: , ,

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.

Järventauksen vanha talo. Kuva Jauhiaiset, Järventaus. Vuosiluku ei tiedossa.

Järventauksen perhe. Kuvaaja ja vuosiluku ei tiedossa.

Järventauksen istuva lehmä, Massi. Kuva Jauhiaiset, Järventaus. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

1877
Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen…

Kuvassa vasemmalla Veikko Saarinen ja oikealla Torsti Saarinen oluella pöydän ääressä n. vuonna 1950. Miehillä on parempaa päällä ja hiukset laitettuina.

Janne Kähkönen huhtikuussa 1966. Jannella nimikkotie Jannenpolku.

1959-12-31
Satakunnan Kansa -lehdessä 31.12.1959 julkaistu murrepakina.

1989
Kertoja on ampunut jäniksiä paljonkin. Hän kertoo kuinka hän toi kaksi ampumaansa jänistä kavereilleen asentopaikalle kehottaen valmistamaan vaihteeksi jänispaistia. Hän oli myös ampunut pari kettua. Toiseen kettuun hän ei heti kunnolla osunut. Ennen…

1914
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli…

2024
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu kahdesta vinyyliäänilevyä jäljittelevästä kuvitetusta pahvikiekosta käsin tehdyssä kansiossa, "kappaleiden" nimet takakannessa. Uniikkikappale (1/1).

Avainsanat:

1883
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…

Kuvassa on Jalmari Rentolan (1905-1941) hautajaisiin osallistuneita omaisia. Oikealla edessä on Anna-Liisa Rentola (Laakso), jolla on kädessään pala desantin laskuvarjoa.

Pukkilalaisen Jalmari Lainilan (s. 1914) kirjoituksia ja piirustuksia hänen sotilasajoiltaan. Tiedostot sisältävät otteita hänen vuoden 1936-1937 muistikirjastaan, jonka otsikko on "lauluja ja muistoja sotilasajoilta".

Satakunnan Kansa -lehdessä julkaistu murrepakina, päiväystä ei tunneta

Jalkapallonpelaajia kirkonkylällä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.9.1973.
 
Koneluettavat metatiedot: