Junnu-Matti oli kalastaja ja poromies, jolla oli paljon lapsia. Lisäsärvintä talouteen saatiin mm. karjanpidosta. Talossa oli lehmiä, lampaita ja kylän yhteinen sonni. Kotieläimet vietiin kesäksi saariin, joissa ne saivat olla vapaina syksyyn asti.…
Keiteleen Hamulan kalastuskunnan kokouksessa oli yhtenä asiana Iso-Ahvenisen laittaminen kalanpoikasten luonnonvaraiseksi kasvatuslammeksi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.5.1972.
Isäntä Martti Laulainen Koutajärven Paavolassa esittelee Keiteleen pappilasta tuotua vilja-aittaa ja sen mahtavaa avainta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.7.1976.
Samppa Palokangas matkusti kevättalvella 1924 Lahteen autokouluun. Matka taittui Ivalosta Rovaniemelle kievarikyydillä ja siitä eteenpäin junalla. Autokoulureissu kesti kaksi kuukautta, mutta ajamaan hän oppi oikeastaan vasta kauppias Lehtisen…
Isäntä Aaro Hetejoki esittelemässä saamaansa kunniakilpeä. Kilpi on Suomen Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja lienee ensimmäinen Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.1.1969.
Digitoitu dokumentti on Isännät ja isäntien varjot -teoksen koneella kirjoitetun käsikirjoituksen sivut 43-146. Konekirjoitustekstissä on useita lyijykynäkorjauksia. Liuskoja 2-4 on leikelty ja liimailtu paloina uusille liuskoille…
Kiinnostus helmenpyyntiin heräsi pikkupoikana isän mukana kulkiessa. Raakkupihdit ja muut pyyntikeinot tulivat aikaa myöten tutuiksi pyytäjien kertomuksia kuunnellessa. Kerran sattui kohdalle laadukas huulihelmi ja siitä maksettiinkin 5000 mk. Isä,…
Isä oli mäkitupalainen. Savotassa ollessaan 1930-luvulla hän osti hevosen, joka oli hiukan kallis, eikä hän sitten pystynyt hevosta maksamaan. Niin hän joutui välillä ilmaiseksi rengiksi. Isä oli hevosmies, hän piti paljon hevosista.
Posti-Mattina tunnettu Matti Aikio kuljetti postia Inarista aina Räkkijärvelle asti. Kelirikkoajat olivat vaikeimpia aikoja vuodesta. Ongelmia oli joskus myös venemoottorin kanssa. Postinkuljetus ei ollut tiukasti aikatauihin sidottua, vaan välillä…
Maatalouden veroneuvontakurssilainen Irja Leinonen saa muistiinpanokirjan maatalousneuvoja Arvo Röytiöltä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.1.1968.
Invaliidisäätiön maatalousoppilaitoksen vuosikertomus vuodelta 1957. Sisältää oppilas- ja henkilökuntaluettelot, tietoa koulun toiminnasta, pääsyvaatimukset ja hakuohjeet.
Författade af Samuel Bauer ; öfversättning från tyskan af H. A. Kullberg.
432 s. ; 18 cm.
Kirja Intressanta lefnadsmålningar utaf det adertonde århundradets märkvärdigaste personer ilmestyi kuudessa osassa.
Kirja kuuluu Vaasan Lukukirjaston…
Apteekkari Johan Julin (1752-1820) oli monipuolinen ja lahjakas luonnontutkija. Oulussa asuessaan (1783-1814) hän keräsi laajan eläin- ja kasvikokoelman, jota voidaan pitää Oulun yliopiston luonnontieteellisen kokoelman edeltäjänä. Julin teki myös…
Tapio Paatsola (vas.) opastamassa Jukka Kulhan ja Jukka Määtän työskentelyä. Rouva Leena keskellä. Paatsolan perheyhtiö tekee Keiteleellä murtohälyttimiä Koutajärven entisessä koulurakennuksessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1977.
Innokkaat hiihtäjät vuonna 1954. 1-3 luokan oppilaita mm. Seija Nuutinen, Leena Tossavainen, Liisa Utriainen, Meeri Sorjonen, Paula Airasto, Leena Tossavainen, Anneli Huuskonen, Laina Tossavainen, Liisa Kortelainen, Veikko Utriainen, Liisa Pellikka,…
Inkoisten tila oli Terhon suvun omistuksessa 1910-luvulta 1960-luvun puoliväliin, jolloin tila myytiin Raision kunnalle. Nykyisen Montiskalankadun ja Krookilan koululle johtavan kävelytien kulmassa mäen juurella sijainneet Inkoisten tilan rakennukset…
Inarin viimeinen hukkatarha rakennettiin T.I. Itkosen mukaan v. 1870 lähelle Suonikylän rajaa Sulkus- ja Vuoskujärven välille, kahden vaaran notkelmaan. Tarha oli pohja-alaltaan 9-kulmainen, läpimitaltaan 15-17 m. (Itkonen 1984, 63-64). Tämän vanhan…
Inarissa oli vähän varsinaista ansiotyötä tekeviä ihmisiä. Ihmiset saivat toimeentulonsa kalastamalla, riekonpyynnillä ja harjoittamalla poronhoitoa. Inarin suolasiikaa toimitettiin puupytyissä Rovaniemelle myyntiin.
Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.
"Lapin luonto ja erämaat ovat matkailun vetovoima, jota ei vielä täysin ymmärretä", toteaa Lapin Luontolomat Oy:n perustaja Teuvo Katajamaa muistellessaan kymmeniä vuosia kestänyttä ohjelmapalvelu yrittäjätoimintaansa Saariselällä. Lapin Luontolomat…
Inarin kirkon alttaritaulu kastui evakkomatkalla ja se korjattiin Ateneumissa Helsingissä. Tarinassa muistellaan Inarin kirkonkylän ja Inarin seurakunnan historiaa.
Sodan jälkeen Inarjärveltä saatiin niin paljon kalaa, että sen kanssa joskus hätävy. Nuotalla saatiin parhaimmillaan 800 kilon saaliita, jotka suolattiin kerroksittain puutynnyreihin ja vietiin myytäväksi. Parhaita kauppakaloja olivat siika ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
