Keväisin kun Jokisuun selkä aukesi kaikki kynnelle kykenevät miehet ryntäsivät Koppelosta kalastamaan Jokisuulle. Kalastustukikohtina olivat Mustasaari, Lahessaari ja Rohelmasaari. Kalaa nuotattiin yleensä muutamia päiviä yhtä soittoa ja iltaisin…
Jaakko muistelee lapsuuttaan Koppelon kylässä. Lapsia oli perheissä paljon ja taloissa asui oman perheen lisäksi myös muita sukulaisia. Kyrön perheessäkin oli kolmetoista lasta, joista kaksi kuoli kuristustautiin ja yksi syntyessään v. 1941.…
Sodan jälkeen Inarjärveltä saatiin niin paljon kalaa, että sen kanssa joskus hätävy. Nuotalla saatiin parhaimmillaan 800 kilon saaliita, jotka suolattiin kerroksittain puutynnyreihin ja vietiin myytäväksi. Parhaita kauppakaloja olivat siika ja…
"Muikku, käärme ja piikanen tyttö eivät ole päässeet tunturin yli vaan ne on pitänyt tuoda". Rktl:n seurantatutkijana ja troolikalastajana Inarijärvellä toiminut Jaakko Kyrö kertoo, miten muikkukanta syntyi Inarijärveen ja mitä siitä seurasi.…
Inarin viimeinen hukkatarha rakennettiin T.I. Itkosen mukaan v. 1870 lähelle Suonikylän rajaa Sulkus- ja Vuoskujärven välille, kahden vaaran notkelmaan. Tarha oli pohja-alaltaan 9-kulmainen, läpimitaltaan 15-17 m. (Itkonen 1984, 63-64). Tämän vanhan…
"Akat ne tieltä pallaa, mutta pallaa ne joskus miehetkin", totesi Lauri Kiviniemi, kun outo valoilmiö palautti Jääsaaren kämpälle matkalla olleet miehet takaisin kotiin. Moossinanselältä oli ilmestynyt traktorin eteen valopallo, jonka kaikki kyydissä…
Pellossa syntyneelle kunnanlääkärille Lappi erityisolosuhteineen oli tuttua, mutta vaimolle talvella jopa viikon kestäneet - 50 C:n pakkaset olivat liikaa. Inarissa oli tuohon aikaan kaksi lääkäriä, jotka hoitivat vastaanottotyön lisäksi satoja…
Miessinmaan lahjat ja laulut, tarinointia ja tunnelmointia Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihlajamäen kämpässä helmikuussa 1984. Martti Timonen, Seppo J. Partanen ja Hanski Aaltio hiihtivät Lemmenjoelle kiittämään kullankaivajia, joita oli haastateltu…
Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…
Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…
Ruska-aika Lemmenjoella on kiireistä aikaa, turistit ovat löytäneet Lemmenjoen. Suurin osa matkailijoista käy päiväseltään veneellä reissun Kultasatamassa. Turismi, poronhoito ja kullanhuuhdonta sopivat hyvin samalle paikkakunnalle kun…
Kultaseppä Aarne Alhonen on sikäli erikoinen kullankaivaja, ettei hän etsi Lemmenjoelta kultaa vaan korukiviä. Kesät kuluvat vanhojen kullankaivuupaikkojen seulonnassa ja kivien lisäksi jokunen kultahippukin on tarttunut lapioon. Lapin korukivistä…
Katkelmia kullankaivajien haastatteluista vuodelta 1982. Unto Koivunen tarinoi platinahipusta, Niilo Ranttila Lemmenjoen kullan löytymisestä, Heikki Kokko, Niilo Raumala ja Heikki Pihlajamäki muistelevat elämää Lemmenjoen kultakentillä. Muistoissa…
Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985. Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…
Kullankaivaja Matti Kullervo Korhosen haastattelu Tukholmassa kesällä 1981 hänen urastaan kullankaivajana Lemmenjoella, kaivinkoneen hankkimisesta, velkaantumisesta ja sen jälkeisistä seikkailuista maailmalla.
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…
Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…
Kesä 1938 oli kuiva kesä, metsäpaloja oli paljon. Kun palo saatiin rajattua ja sammutettua paikalle komennettu miesporukka ehti kalastamaan. Uistin pudotettiin varovasti veteen, sitä ei saanut liikutella. Kalaa oli paljon, harria ja taimenta ja myös…
Matti Huru kertoo kalastuksesta ja luontaistaloudesta, jota harjoitettiin Kattajärvellä alkuaan Ruukinpirtin maisemissa, jonne hänen vanhempansa olivat asettuneet asumaan v. 1921. Luttojoki lähivesistöineen oli kalarikasta aluetta aina…
Tarinassa kerrotaan vanhoista asuinpaikoista. Vanhat asuinpaikat oli rakennettu vesistöiltä piiloon. Niitä ei vesillä liikkuja voinut nähdä, mutta niistä oli mahdollista seurata vesillä liikkujia.
Kertoja ja haastattelija muistelevat minkälainen Ritakosken kämppä oli aikoinaan. Ruokaolot paranivat kun Kivekäs palkkasi Ritakosken kämpälle kokiksi Ruottalan Hildan.
Parhaaksi kullankaivuupaikaksi osoittautui Moberginoja, josta tuli kesän palkka. Kuivallakurulla yksityiset kaivajat toimivat myös Ivalojoki Oy:n leivissä. Laaniojan Kuivakuru oli ja olisi edelleen hyvä kultapaikka, toteavat vanhat kultamiehet.…
Jussa-Pekka kaivoi kultaa v. 1916 Ivalojokivarressa aluksi omatoimisesti. Siihen aikaan Heikki Kivekäs toimi venäläisrahoitteisena yrittäjänä alueella ja Jussa-Pekkakin siirtyi kavereinen yhtiön leipiin. Kivekkään yhtiö rakennutti aluksi kammeja ja…
Haastateltava oli joukkojensa kanssa Kemijärvellä ruokailemassa, kun venäläiset sotakoneet alkoivat lentää paikkakunnalla ja pommittaa. Suomalaiset vastasivat tuleen, luvatta, koska sotatilaa ei ollut julistettu.
Lauri Arrella muutti perheineen Rovaniemeltä Inariin 1.5.1941. Lähtö Inarista sotatoimiin tuli melko nopeasti muuton jälkeen kesällä 1941, jolloin jatkosota käynnistyi. Ilmari veli soitti Ivalosta ja pyysi ottamaan mukaan suojeluskuntakamppeet, sillä…
Tarina kertoo hakkuille tilatusta perunakuormasta, jolle ei löytynyt sopivaa kellaria. Oli talviaika ja osa perunakuormasta paleltui. Castren ja Kekkonen olivat opiskelukavereita ja huonoissa väleissä keskenään. Kekkosen kalareissuille ei…
Akilla tekee mieli lähteä pilkkimään isoja ahvenia. Hyvä ahvenjärvi on Angelissa ja sinne järjestetään "virkamatka". Angeliin tulee kuusikymmentä kilometriä, suurin osa matkasta porokyydillä. Saalis on kuitenkin hyvä, 150 kg isoja ahvenia.
Metsänhoitaja Aki Castren oli omapäinen eikä kuunnellut toisten ohjeita. Piittaamattomuus aiheutti metsänhoitajalle mm. vakavan vilustumisen Tenolla ja Ilkiävaaran savottatyömaan työnjohdon menettämisen.
Lehtolan pirtissä luettiin kirjallisuutta sekä lausuttiin sananlaskuja ja arvoituksia iltaisin puhdetöiden lomassa. Talossa asui toisinaan myös reipas huutolaisukko Rajalanäijä, joka intoutui kertomaan tarinoita. Eräässä talossa lehmiä oli vaivannut…
Kiertokoulumatkoilla sattui monenlaisia tapahtumia. Eräällä Norjan rajalle suuntautuvalla matkallaan Laura Lehtola joutui postinkuljettajan töihin. Samaan majapaikkaan, Supruun saapunut postimies kieltäytyi jatkamasta matkaa huonon kelin vuoksi ja…
Ensimmäisessä koulupaikassa Menesjärvellä puhuttiin suomea, myös lapset osasivat suomen kielen. Seuraavassa koulupaikassa lapset puhuivat inarinsaamea, tunturisaamea ei Inarissa tuolloin puhuttu. Vanhemmat lapset toimivat tulkkeina opettajan ja…
Kirkkoherra Itkonen tuli koulua tarkastamaan ja totesi aamupuuroa syödessään, että jos viikonkin joutuisi tämmöisessä hiljaisessa paikassa olemaan, niin hulluksi tulisi. Laura vastasi tähän, että on niin paljon kaikkea tekemistä ettei jouda sellaisia…
Laura Lehtola toimi aluksi isänsä apuna pitämässä kiertokoulua lapsille. Kun tuli tieto alkavasta seminaarikurssista hän päätti lähteä opiskelemaan. Monien vaiheiden ja opiskelujen jälkeen Laura omistautui kiertokoulun opettajan työlle. Työ oli…
Lallajärvi sijaitsee Paatsjoen takana, Norjan ja Petsamon rajalla. Siellä oli pieni koulupaikka, jossa oli paljon lapsia. Laura jäi kotimieheksi, kun perheen vanhemmat lähtivät heinäntekoon kauemmaksi. Laura jäi kuukaudeksi pitämään koulua,…
Katekeetta Lehtola kävi pitämässä koulua eri paikoissa ympäri Inaria. Koulua varten oli harvoin tarjolla erillistä tilaa, vaan koulunkäynti tapahtui pienissä tiloissa keskellä muuta arkista elämää. Tarinassa muistellaan lämmintä kesää, jolloin…
Laura Lehtola oli pitämässä kiertokoulua Partakon Kivikummussa kesällä 1945. Kesken päiväunien, talon äiti Aino-Siiri, tuli herättelemään opettajaa, sillä Martta tyttö oli loukannut kätensä uintireissulla. Tyttöä lähdettiin viemään ensiavun jälkeen…
Kunnan koulutoimi alkoi Inarissa vuonna 1902. Heikki Mattus oli lukkarikatekeetta, kiertävä opettaja jolla oli erinomaisen hyvä lauluääni. Vuosina 1917-1919 oli pula-aika, elintarvikkeita ei juuri ollut. Ihmiset elivät kalalla, marjoilla ja…
Heimo Lehtolalla oli turkistarha Juutuanvaarassa, jossa hän kasvatti mm. kettuja ja kaniineja. Tarhattavien eläinten nahkojen lisäksi Lehtola toimitti Kemissä asuvalle liikekumppanilleen myös luonnoneläinten ja kotieläinten nahkoja. Tarhaustoiminta…
Kesällä ja syksyllä Inariin kirkkoon pääsi kävellen ja vesiä myöten kulkemalla. Talvella kirkkomatkaan piti varustautua enemmän. Kirkolla oli usein myös kinkerit, jolloin ihmisiä opetettiin. Katekeettakoulu oli kirkon järjestämä kiertokoulu. Papit…
Haastateltava muistelee sota- ja evakkoaikaa. Rintama oli Lutolla ja kotiväki evakuoitiin Ylivieskaan. Ylivieskassa heidät sijoitettiin isoon maataloon.
Haastateltava tuli töihin Riutulaan etelästä. Matka perille oli hankala, mutta itse paikka oli kaunis ja viehättävä. Riutulassa ei tunnettu työaikoja, töitä tehtiin paljon ja työtehtävät olivat moninaisia. Toisaalta osattiin myös palkita, esimerkiksi…
Pappi saarnasi kirkossa, että kuka ainoansa antaa se kymmenkertaisesti palkitaan. Papilla oli kymmenen lehmää ja köyhällä lukkarilla yksi. Lukkari lahjoitti omansa pois ja tuli kymmenkertaisesti palkituksi, juuri kuten pappi oli saarnannut.
Kertoja tapaa metsäretkellään korpin, joka istuu hänen rekeensä. Selviää, että kyseessä on Kultalassa kasvanut kesy korppi. Korppi on kova sotkemaan paikkoja ja lopuksi ulkomaalaiset turistit haluavat ostaa sen ja vievät sen mennessään.
Hakattavan palstan keskellä on korpin pesäpuu. Metsuri päättää jättää sen pystyyn ja kaataa muut puut. Korppi tottuu metsurin läsnäoloon ja tulee tekemään tuttavuutta.
Matti ja Antti olivat Ruittuäytsillä. Oli kevät ja suuria pälvipaikkoja. Matti näki unen, että he ampuivat viisi karhua. Kun Antti lähtee kävelemään, hän näkee useita karhuja kallion päällä makaamassa. Matti ja Antti saivat ammuttua neljä karhua,…
Kertoja lähtee Veikon kanssa Kultalaan hirvenpyyntiin. Mukana on kaksi härkää ja reet, on rekikeli. Mukana on evästä, mutta yksi lenkkimakkara sattuu olemaan pilaantunut ja sen syömisestä seuraa kova vatsatauti ja matkanteko viivästyy. Lopulta miehet…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa