Metsäpalon sammuttamisen jälkeen Svante saapuu porukoineen Rajajooseppiin. Näin hän tapasi Raja-Joosepin ja Tiltun ensimmäisen kerran. Muistiin on jäänyt Tiltun tekemä peti aitan ylävintille ja villavanttuut. Huhti-Heikin kertoja tapasi…
Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.
1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.
Tarina kertoo suurmetsäpalosta Luton kairassa 1924 ja paloalueen kylvämisestä ja luontaisesta uudistumisesta. Tuolloin Luttojokeen nousi Jäämeren lohi ja joesta sai pyytämällä myös rautua ja muuta kalaa. Kulasjokivarren suuren hauen tainnuttamiseen…
Tarina kertoo kuinka savotoissa ja metsäpalojen sammutusreissuilla kalastettiin haukia joesta ja löydettiin simpukoita, raakkuja. Joku saattoi löytää helmenkin.
Leimauksen yhteydessä oli toisinaan mahdollisuus myös pyytää metsän riistaa. Hyvällä lintukoiralla saattoi saada useampia lintuja kerralla. Svante Kangas kertoo myös rakennustarvikkeiden kuljetuksesta Ukonjärven Martinkämpältä Rahajärven kautta…
Svante Kangas kertoo Kessin savotasta ja elämästä siellä 1933-1934. Puut kaadettiin sydäntalven aikaan aamuvarhaisella lampun valossa. Svante liikkui alueella porolla. Hän saikin tehtyä Lapinkuulun ojuksen eli hyvän ajoporon kaupat poliisi Alelan…
Poroa ei teurastettu pelkästään ruoan vuoksi vaan myös vaatteita ja kenkiä varten. Paras peski eli poroturkki saatiin, kun poro teurastettiin jo elokuussa. Poronverestä valmistettiin makkaroita ja kumpuksia eli verikakkuja. Rasvaista luuydintä…
Talvisodan alkaessa ensimmäisiä pommeja pudotettiin mm. Koppeloon ja Veskoniemeen. Niitä osui evakkotavaroihin ja Suikki Jussin lehmänlihoihin. Veskoniemessä Vesko Jussi närkästyi pomminpudottajille ja päätti lähteä sotaa pakoon evakkoon.
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.
Kolttien tullessa Sevettijärvelle siellä ei ollut juuri mitään, eivätkä he tienneet minkälaiseen paikkaan heitä oltiin kuljettamassa. Sevettijärvellä oli kuitenkin hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja poronhoitoon. Kuljetukset tehtiin autoilla…
Haastateltava muistelee koulunkäyntiä Koppelon vanhalla koululla. Koulu sijaitsee Koppelon ja Veskoniemen kylien puolivälissä. Opettaja Hakosalo oli innostunut työstään ja piti koululaisille myös iltalinjaa, jossa paranneltiin opittuja tietoja ja…
Mikkolan Heikku sai aikoinaan niin suuren hauen, että hän tuli sitä Veskoniemeen näyttämään. Samalla hän oli kertonut kamppailusta kalan kanssa. Hauenpyytäjän herkkua olivat pää, suolet ja maksa. Samoin Karisaaren Vihtori sai tarpomalla suuren hauen,…
Vilho Mannermaa kertoo kuinka hän sai poikasena kokea Inarijärvellä unohtumattomia kalastuskokemuksia kavereidensa kanssa. Kotijärvi toimi kylän poikien leikkipaikkana. Taimenet ja hauet näyttivät poikasten silmissä suuren suurilta ja eräskin taimen…
Haastateltava muistelee lapsuuttaan ja lapsuuden perhettään. Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan ja kalastukseen. Kalastus on elättänyt haastateltavan lapsuuden perheen ja myös oman perheensä hän on elättänyt kalastuksella.
Lutonkairassa leimattiin 350 000 runkoa parasta tukkimetsää vuonna 1938. Tätä varten rakennettiin tie, savottakämppiä ja siltoja itärajan tuntumaan Luton ja Luiron välille. Leimikko jäi pystyyn talvisodan alettua. Sodan jälkeen puut kaadettiin ja ne…
Sisältää: Pyynikin harjun geologiaa / K. Virkkala, Satakunnan asuinrakennuksista ennen isoavihaa / Mauno Jokipii, Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa / Erkki Lehtinen, Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla…
Sisältää: Satakunta-talon synty / Edwin Linkomies, Piispa Henrikin ihmeretki / Jalmari Jaakkola, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Siihirsi / Niilo Valonen, Mikkeli Jaakonpoika Krouvila /…
Sisältää: Ylä-Satakunnan kallioperusta ja Ylöjärven kuparimalmi / Pentti Eskola, Mikael Agricola ja Satakunta / Jalmari Jaakkola, Kyrönkankaan vanha talvitie / Viljo Alanen, Wanochius – af Wanoch-suvun tyrvääläisestä alkuperästä ja sukunimen synnystä…
Sisältää: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta / Lempi Ahla, Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa / K. Virkkala, Pohjois-Satakunta, eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka / Martti Salmi, Rauman kaupunginlääkärit…
Sisältää: Eräs 1600-luvun latinankielinen muistoruno / Edwin Linkomies, Reposaaren nimestä / J.J. Mikkola, Luvian muinaisruuhi / Matti Sauramo, Satakunnan geologinen kehitys nykyisyyden pohjana / Kalevi Virkkala, Laestadiolaisuus satakuntalaisella…
Sisältää: Kaksi satakuntalaista suurmiestä / Edwin Linkomies, Vähän Lallista ja Lalloilasta / Jalmari Jaakkola, Satakunnan vanhin tunnettu paikannimi / J. O. Tuulio, Isonvihan vaurioitten korjaaminen Satakunnassa 1720-luvulla / K. O. Alho, Porin…
Sisältää: Pakanuudenajan kalmisto Köyliön Vanhassakartanossa / Nils Cleve, Rauman kaupungin sinetti ja vaakuna / Aina Lähteenoja, Eurajoen kirkollisista oloista ison vihan aikana / Jalmari Jaakkola, Porin triviaalkoulun rehtori Juhana Kraftman…
Sisältää: J. J. Mikkola Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorina / Kytömaa, Ensio, J.J.Mikkola kielentutkijana / Jalo Kalima, Lounais-Suomen kivien jääkaudenaikaiset matkat / Pentti Eskola, Lisiä keskiajan suomen tuntemukseen / Heikki Ojansuu, Ulvilan…
Sisältää: Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri / Jalmari Jaakkola, Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III / Niilo J. Avellan, Piirteitä Lähteenojan rälssitilan vaiheista / Aina Lähteenoja, Kaksi satakuntalaista kirjailijaa 1600-luvulta / Kustavi…
Sisältää: Silmäys Satakunnan viljelyshistoriaan / E. G. Palmén, Lisiä Elinan surmarunon historiaan / Heikki Ojansuu, Kaksi 1600-luvulla kirjoitettua runoa Raumasta ja Porista / Edwin Flinck, Ääriviivoja Porin sanomalehtioloista 1860-luvulla / M.…
Alunperin tämä talo oli Latolan Ylitalon renkitupa. 1918-1922 rakennus toimi KOP:n Orimattilan haarakonttorina. 1920-luvulla rakennukseen muutti postitoimisto. 1960-luvulla rakennuksessa oli Torkamon kukkakauppa. 1970-80-luvuilla Vuokko Hankalan…
Vanha Meriluodon toimitalo, vasemmalla Toukolan liike. Meriluodon talon on rakentanut poliisimestari Kivinen. Talossa toimi Mimmi Tuomisen pieni käsikutomoliike, jonka siirryttyä Lahteen talosta tuli Emil ja Tilda Meriluodon kauppa. Taloa on…
Orimattilan osuusmeijerin toiminta Käkelään rakennetussa kiinteistössä alkoi vuonna
1924. Meijeriä laajennettiin jo vuonna 1936 ja uudelleen vuonna 1947. Orimattilan meijeri yhdistyi 1950-luvun puolivälissä Oy Tuottajain Maitoon. Meijeritoiminta…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
